Elämää henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoilla. Etnografinen tutkimus kanavoinnista, tietämisestä ja uushenkisestä yrittäjyydestä Suomessa

Hulkkonen Katriina

Tässä uskontoantropologisessa ja -sosiologisessa tutkimuksessa tarkastellaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta tietämisen ja tiedon näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset kanavointia tekevät henkilöt ja heidän asiakkaansa. Tutkimusongelmana on selvittää, millaista on kanavointia tekevien henkilöiden elämä ja yrittäjyys henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoilla. Ensinnäkin tutkimuksessa käsitellään kanavointia tekevien henkilöiden rajankäyntiä erityisesti suhteessa henkiolentoihin, institutionaaliseen uskontoon ja asiakkaisiin. Toiseksi siinä tarkastellaan tähän rajankäyntiin liittyviä tietoa koskevia kysymyksiä, kuten kanavoinnin tietämisen tapaa ja sen oppimista sekä siihen pohjaavaa työtä ja yrittäjyyttä.

Tutkimuksessa hyödynnetään etnografisia menetelmiä kuten osallistuvaa havain-nointia ja haastatteluja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys painottaa suhteita, tiedollisia kysymyksiä ja aineellisuutta. Sen keskeiset käsitteet ovat rajatyö, semioottinen ideologia, kvalia, affektiivisuus ja affektiivinen työ. Käsitteiden avulla pureudutaan sosiaalisiin ja tiedollisiin erontekoihin, ihmisten ideoihin, toimintoihin, kokemuksiin ja ruumiillisuuteen. Tutkimusaineisto koostuu 33 teemahaastattelusta, osallistuvan havainnoinnin avulla tuotetusta aineistosta, kyselyaineistosta ja kirjallisuudesta. Aineistoa on analysoitu vertaamisen ja ristiinluennan sekä teoreettisten käsitteiden avulla.

Tutkimus paikantuu uskontotieteen kenttään ja nykyuskonnollisuuden tutkimusalueelle. Sen tarkoitus on tuottaa tietoa kanavointi-ilmiöstä, uushenkisyydestä ja sitä koskevasta yrittäjyydestä sekä uskonnollisuuden muutoksesta. Tutkimus tuo tietoa uushenkisyyden ja kanavoinnin tiedollisista ja aineellisista aspekteista ja uskonnollisuuden yksilökeskeistymisestä. Lisäksi se tarjoaa tietoa henkisen alan yrittäjien suhteista asiakkaisiin ja henkimaailman olentoihin, mikä uushenkisyyden tutkimuksessa on jäänyt vähälle. Kanavoinnin tapauksen avulla tutkimus tuo näkökulmia myös vaihtoehtoisista terapia- ja hoitomuodoista käytyihin keskusteluihin.

Tutkimuksen mukaan ihmisten käsitykset kielestä ja erilaisista kehollisista merkityssuhteista sekä niiden tehtävistä ja toiminnasta vievät ihmisiä henkimaailman, uskonnon ja yhteiskunnan rajoille. Tutkimus näyttää, että kanavointi on tietämisen tapana aistillista ja affektiivista, ja se perustuu käsitykseen huokoisesta mielestä ja kehosta. Siinä osoitetaan, kuinka tietäminen ja tieto rakentuvat kanavoinnin ja uushenkisyyden tapauksessa yhteisöllisesti ja kuinka alan yrittäjyydessä, palveluntarjoajien ja asiakkaiden välisen dynamiikan keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.