SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin - Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus

Jokiranta-Olkoniemi Elina

PsM Elina Jokiranta-Olkoniemi tarkasteli lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan autismikirjon häiriöiden yhteyttä perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin ja epilepsiaan. Tutkimuksessa ilmeni, että autistisen lapsen perheenjäsenillä esiintyi verrokkien perheenjäseniin verrattuna useammin monimuotoisia psykiatrisia häiriöitä.

‒ Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lapsella on suurempi riski sairastua autismikirjon häiriöön, mikäli äidillä tai isällä on todettu jokin vakava, osastohoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö kuten skitsofrenia tai mielialahäiriö, Jokiranta-Olkoniemi kertoo.

Myös autististen lasten sisaruksilla esiintyi keskimääräistä useammin erilaista psykiatrista oirehdintaa. Autististen lasten sisaruksilla esiintyi verrokkien sisaruksiin verrattuna useammin erityisesti erilaisia lapsuusiän kehityksellisiä häiriöitä.

‒ Tulosten perusteella voidaan päätellä, että erilaisilla neurologisen kehityksen häiriöillä ja psykiatrisilla häiriöillä on todennäköisesti yhteisiä riskitekijöitä, Jokiranta-Olkoniemi pohtii.

Tutkimuksen aineistona oli lähes 5 000:n vuonna 1987‒2005 syntyneen ja vuoden 2007 loppuun mennessä autismikirjon häiriön diagnoosin saaneen lapsen rekisteritiedot. Kansalliseen FIPS-A-syntymäkohorttiin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä rekisteritietoja verrattiin lähes 20 000 verrokkiin ja heidän perheenjäseniinsä.

Autistisilla lapsilla keskimääräistä useammin epilepsiaa

Tutkimuksessa selvisi myös, että autistisilla lapsilla itsellään esiintyi keskimääräistä useammin epilepsiaa. Epilepsian riski oli kohonnut erityisesti niillä lapsilla, joilla oli diagnosoitu autismin lisäksi kehitysvammaisuus.

‒ Ennestään tiedetään, että älyllinen kehitysvammaisuus kasvattaa epilepsian riskiä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että epilepsian riski oli kasvanut myös niillä autistisilla lapsilla, joilla ei ollut älyllistä kehitysvammaisuutta, kuten Aspergerin oireyhtymää sairastavilla, Jokiranta-Olkoniemi toteaa.

Neurologisten häiriöiden keskimääräistä korkeampi samanaikainen esiintyminen autistisilla lapsilla viittaa siihen, että autismilla, epilepsialla ja älyllisellä kehitysvammaisuudella voi olla yhteisiä sairauden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tulokset kannustavat perhekeskeisen hoidon kehittämiseen

Jokiranta-Olkoniemi korostaa, että koska tulokset havaittiin väestötasolla, ei niistä voida vetää yksittäisiin ihmisiin liittyviä johtopäätöksiä. Sen sijaan tulokset on tärkeä huomioida käytännön potilastyössä ja hoitojärjestelmien kehittämisessä.

‒ Tulokset kertovat, että erilaiset neuropsykiatriset häiriöt kasautuvat perheisiin. Tällä tiedolla on merkitystä kehitettäessä varhaista tunnistusta ja hoitoa. Esimerkiksi autismin varhainen tunnistaminen ja kuntouttavan hoidon järjestäminen ovat keskeisen tärkeitä lapsen ennusteen kannalta, Jokiranta-Olkoniemi huomauttaa.

‒ Tulokset tulee huomioida myös hoitojärjestelmien kehittämistyössä. Yksittäisen potilaan hoidon rinnalla on tärkeä kehittää myös perhekeskeisiä toimintatapoja ja hoitomuotoja, Jokiranta-Olkoniemi toteaa.

Tuotenumero:9789512965939
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Jokiranta-Olkoniemi Elina
Laajuus:124 s.
ISBN:9789512965939
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:C osa 428
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl