SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900-1920-luvuilla

Hupaniittu Outi

Outi Hupaniitun väitöstutkimus keskittyy suomalaisen elokuva-alan varhaisvaiheisiin. Alan johtavat toimijat, joille valta nopeasti keskittyi, osasivat asiansa ja kehittivät liiketoimiaan yhä menestyneemmiksi.

– Tärkeintä oli elokuvan maahantuonti, esittäminen ja levittäminen. Filmituotanto oli vain suuryhtiöiden apuliiketoimi, eikä tuotanto ilman muuta liiketoimintaa olisi edes onnistunut. Suurimmat tulot kerättiin esityksistä, joten jos lipputuloja oli jakamassa useampi toimija, ei valmistuskustannuksia voitu kattaa, Hupaniittu kertoo.

Aikaisemmat, elokuva-alan varhaisvaiheita väheksyvät tulkinnat tuore tutkimus selittää kahdesta syystä johtuviksi. Vuonna 1919 perustettu Suomi-Filmi otti jo 1920-luvulla markkinointitaktiikakseen edeltäjiensä vähättelyn tai jopa mitätöinnin. Kun yhtiön asema vahvistui, vähättely nousi yleiseksi tulkintamalliksi suomalaisen elokuva-alan synnystä. Vielä uusimmistakin tutkimuksista löytyy tulkinta, jonka mukaan vuosien 1916–1919 välillä suomalainen elokuva-ala oli venäläisvallan puristuksessa keskeyttänyt toimintansa tai ainakin kutistunut huomattavasti. Tämä on rakentanut mielikuvaa autonomian ja itsenäisyyden aikakausien erillisyydestä

– Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, ettei ensimmäisen maailmansodan aikana koettu merkittävää kutistumista, vaikka filmituotanto hetkeksi keskeytyikin, Hupaniittu sanoo.

Saksalaisten vaikutus elokuva-alalla merkittävä

Suomalaisen elokuva-alan muutoksen alkusyyn Hupaniittu löytää venäläisten sijaan saksalaisista. Keisarillisen Saksan armeijan propagandaosaston filmiryhmä saapui Helsinkiin sotilaiden mukana huhtikuussa 1918.

– Tutkimus tuo esiin sisällissotakeväältä useita aikaisemmin tuntemattomia filmejä, joista osa saattaa olla tallessa saksalaisissa filmiarkistoissa. Elokuva-aiheisiin kuuluu muun muassa saksalaisten komentajan Rüdiger von der Goltzin ja kenraali Mannerheimin tapaaminen Mikkelissä 10.5.1918, viikkoa ennen Mannerheimin Helsinkiin saapumista, Hupaniittu kertoo.

Saksalaisvaikutus jatkui suomalaisella elokuva-alalla pitkään. Kesällä 1918 Universum Film Aktiengesellschaft (UFA) osti useita elokuva-alan yhtiöitä. Tämä puolestaan sai Iso-Britannian julistamaan Suomen saartoon ja keskeyttämään filmien maahantuonnin, mikä asetti koko suomalaisen elokuva-alan tulevaisuuden uhatuksi.

– Vaikka UFA:n kaupat purkautuivat muutaman kuukauden kuluttua Saksan sotatappioon, elokuva-alan rakennemuutos oli käynnistynyt ja saksalaiset jäivät Suomeen. Helsingissä toimi vuoteen 1926 asti UFA:n tytäryhtiö, joka piti huolen siitä, että suomalaisilla valkokankailla nähtiin runsaasti saksalaista elokuvaa.

Pyrkimyksenä kokonaiskuvan hahmottaminen

Aikaisemmat elokuva-alaa käsittelevät tutkimukset ovat keskittyneet yhteen tai pariin yhtiöön tai henkilöön kerrallaan. Hupaniitun väitöstutkimus puolestaan käsittelee elokuva-alaa kokonaisuutena.

– Kyse ei ole vain yksittäisistä ihmisistä tai yhtiöistä, vaan moninaisuudesta, kerroksellisuudesta, alan sisäisistä rakenteista, kilpailusta ja hieman myös yhteistyöstä. Nämä yhdessä muokkasivat 1900–1920-lukujen biografialiiketoiminnan valtakautta, Hupaniittu summaa.

Tuotenumero:9789512954766
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Hupaniittu Outi
Laajuus:525 s.
ISBN:9789512954766
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:C osa 367
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl