SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Kättelyn merkitykset suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle

Suominen Annakaisa

 
Kättelyn epähygieenisyydestä on keskusteltu etenkin influenssapandemian aikana, jolloin sen käyttöä on pohdittu hyvin tietoisesti. Suomisen tutkimus osoittaa, että kättelyn epähygieenisyys on ollut puheenaiheena jo pidemmän aikaa, mutta silti kättelytavasta ei ole luovuttu.

– Näen, että kättelytapa liittyy monella tavoin yleiseen turvallisuuden arvoon. Kättely on sopiva tapa kohdata tuntemattomia ja solmia sosiaalisia suhteita. Kättelyn avulla toisensa kohtaavat yksilöt voivat ikään kuin tunnustella toisiaan. Tällä on merkitystä sekä yksilön kokemaan että yhteisölliseen turvallisuuteen, Suominen toteaa.

Suomisen mukaan kättely on tapa ja perinne, joka pitää yhteisöllisiä arvoja yllä. Kättelytavasta kiinni pitäminen liittyy humanistisiin arvoihin ja perinteistä kiinni pitämiseen. Toisaalta epähygieenisyys-ajattelun kautta myös kättelemättömyys voidaan nähdä turvallisuuteen liittyvänä. Tuolloin kättely saa päinvastaisia, epämiellyttävyyteen ja mahdolliseen taudinaiheuttajien siirtymiseen liittyviä merkityksiä.

Kättelyn ymmärtämisestä monitasoisena ilmiönä on hyötyä erityisesti silloin, kun sitä halutaan tietoisesti rajoittaa esimerkiksi epidemiologisista syistä. Väitöstutkimus osoittaa, että kättelyssä läsnä olevien, erilaisten historiallisten kerrostumien vuoksi kättely ei ole helposti syrjään työnnettävä ele. Kättelytavan syvä ymmärtäminen ja sen merkitysten tietoinen esiin nostaminen voi auttaa erilaisten tapakulttuurin muuttamisessa ja pulmatilanteiden ratkomisessa.

Suominen on käyttänyt tutkimuksensa aineistona yli tuhannelta suomalaiselta kyselyin kerättyä muistitietoaineistoa. Tutkimus lähti liikkeelle Suomisen kiinnostuksesta selvittää, miksi ihmiset kättelevät, vaikka tavan tiedetään siirtävän mikrobeja.

Kättelyyn yhdistetään empatian, luottamuksen ja yhteisöllisyyden tunteita

Arkipäiväistyneitä tapoja on toisinaan vaikea huomata, eikä kättelyynkään aina kiinnitetä huomiota. Kättely on kuitenkin monimerkityksellinen inhimillisen vuorovaikutuksen väline, josta voidaan kulttuurihistoriallisen tarkastelun avulla erottaa useita kättelylle merkityksiä antavia historiallisuuden tasoja.

– Kättelystä on erotettavissa ihmisen syvään historiaan liittyvä taso, jossa kättely saa merkityksensä ihmisen kädellisyydestä ja ruumiillisuudesta. Syvää historiaa tarkastelemalla voi ymmärtää niitä merkityksiä, jotka liittyvät kättelijän biologisiin valmiuksiin ja kättelykäyttäytymiseen. Kättelyyn liitetyt empatian, luottamuksen tai yhteisöllisyyden tuntemukset tulevat ymmärrettäviksi neurofysiologisten selitysten kautta, Suominen toteaa.

Suominen erottaa kättelystä myös yhteisöllisen tapakulttuurin tason. Tapakulttuurin tasolla yhteisö pitkälti määrittää sen, mikä on sopivaa käyttäytymistä ja miten toiset pitää ottaa huomioon.

– Olen lähestynyt kättelyä ajallisten, paikallisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kättelyn suosio on vaihdellut eri aikoina ja eri paikoissa, mutta se on kuitenkin säilyttänyt paikkansa suomalaisessa tapakulttuurissa saaden voimaa perinteen merkityksestä, Suominen kertoo.

Kolmas Suomisen tutkimuksessaan esiin nostama historiallinen muutostaso on yksilön kokema tapahtumahetki. Kättelyn tapahtumahetkellä yksilö tekee päätöksen kättelystä tai kättelemättömyydestä. Hän on historiallinen toimija, joka tekee päätöksensä kokemustensa ja elämänhistoriansa perusteella. Suomisen mukaan ei olekaan olemassa mitään universaalia kättelyä, vaan kättely saa aina merkityksensä siinä tapahtumayhteydessä, jossa se ilmenee.

Tuotenumero:9789512958634
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Suominen Annakaisa
Laajuus:260 s.
ISBN:9789512958634
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:C osa 392
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl