SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Gene Regulation in the Human Immune System - Signatures of Th2 Cell Differentiation, Type 1 Diabetes, and Intrauterine Immune Adaptation

Kallionpää (née Järvenpää) Henna

Tyypin 2 T-auttajavalkosolut (Th2) suojaavat kehoamme loisilta ja muilta ulkoisilta taudinaiheuttajilta, mutta voivat aktivoituessaan edesauttaa myös allergian ja astman syntyä. Väitöskirjassa tutkittiin ensi kertaa STAT6-geeninsäätelijän merkitystä ihmisen Th2-solujen kehittymiselle. STAT6-tekijän havaittiin olevan välttämätön ja keskeinen tässä prosessissa, sillä se oli suorasti ja epäsuorasti vastuussa satojen geenien ilmenemisen säätelystä. Kohdegeenien havaittiin myös eroavan hiiren ja ihmisen välillä.

– Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi tunnistettujen kohdegeenien toimintaa muokkaamalla puuttua allergisen tulehduksen syntyyn, Turun yliopistossa väittelevä Henna Kallionpää sanoo.

Geenimarkkerit saattavat mahdollistaa tyypin 1 diabeteksen varhaisen ennustamisen

Tutkimuksessa hyödynnettiin tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -seurantatutkimuksessa (DIPP) kerättyjä lasten verinäytteitä, joille tehtiin genominlaajuinen geenien ilmenemisen määritys. Tulokset paljastivat tautiprosessin monitasoisuuden ja dynaamisuuden, sillä eri immunologiset viestintäreitit aktivoituivat eri vaiheissa tautiprosessin aikana.

– Tulosten toivotaan auttavan niin taudin syntymekanismien ymmärtämisessä kuin diagnostiikassa ja taudin ehkäisyssäkin. Jos riskiryhmään kuuluvat lapset kyetään tulevaisuudessa tunnistamaan geenien ilmenemisprofiilien perusteella mahdollisimman varhain, on tautiprosessin pysäyttäminen tai hidastaminen mahdollista, Kallionpää uskoo.

Mikrobialtistuksen puute raskausaikana voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille

Osana tutkimusta vertailtiin eri elinympäristöissä – Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa – syntyneiden vauvojen verinäytteitä. Pyrkimyksenä oli selvittää, vaikuttavatko ympäröivät elinolosuhteet vastasyntyneen immuunijärjestelmän geenien ilmenemiseen.

– Vaikuttaa siltä, että ympäröivä elin- ja hygieniataso välittyy äidin kautta sikiöön ja ohjaa immuunijärjestelmän geenien toimintaa. Alhaisemman hygieniatason olosuhteissa vastasyntyneen immuunijärjestelmän havaittiin olevan kehityksellisesti kypsempi, väittelijä kertoo.

Tulokset vahvistavat niin sanottua hygieniahypoteesia, jonka mukaan varhaislapsuudessa kohdatut mikrobikontaktit ja infektiot kouluttavat immuunijärjestelmää ehkäisten immuunivälitteisten tautien kehittymistä. Alttius länsimaissa lisääntyville immuunivälitteisille sairauksille voi olla seurasta mikrobialtistuksen puutteesta raskausaikana.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512958733
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Kallionpää (née Järvenpää) Henna
Laajuus:162 s.
ISBN:9789512958733
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:D osa 1138
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl