SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Characteristics of Urban Heat Island (UHI) in a High-latitude Coastal City - A Case Study of Turku, SW Finland

Suomi Juuso

 
Turun keskustan ja ympäristön välinen lämpötilaero on suurimmillaan öisin. Viileintä on keskustasta sisämaahan sijaitsevilla harvaan asutetuilla alueilla. Korkeampi lämpötila muodostaa keskustaan niin sanotun lämpösaarekkeen, joka vallitsee Turussa talvisaikaan tavallisesti vuorokaudenajasta riippumatta.

– Ajoittain kaupungin keskusta saattaa olla myös ympäristöään viileämpi. Tällöin puhutaan kylmäsaarekkeesta, joka esiintyy yleisimmin keväällä ja kesällä päiväsaikaan, Suomi toteaa.

Alueelliset lämpötilaerot ovat suurimmillaan kesällä, kun taas yksittäiset ääriarvot saavutetaan usein talvella. Meriveden lämpötila vaikuttaa lämpösaarekkeen painopisteeseen siten, että se siirtyy syksyllä kohti rannikkoa ja keväällä kohti sisämaata.

Lämpösaareke on voimakkaampi tyynellä ja selkeällä säällä

Väitöstutkimuksessaan Suomi selvitti erilaisten mallinnusmenetelmien avulla, mikä on ympäristötekijöiden, kuten maankäytön, korkeuserojen sekä vesialueiden vaikutus havaittuihin lämpötilaeroihin eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Hän totesi kaupunkimaisen maankäytön olevan pitkällä aikavälillä merkittävin alueellisia lämpötilaeroja aiheuttava tekijä, joka pääsiassa nostaa lämpötiloja.

– Vesialueiden vaikutus korostuu keväällä veden lämpötilan ollessa suhteellisen alhainen, sekä syksyllä veden lämpötilan ollessa suhteellisen korkea. Korkeuserojen vaikutus on keskimäärin vähäisin, ja ilmenee lähinnä alavien paikkojen alttiutena öiselle kylmän ilman valumiselle, Suomi kertoo.

Korkeuserojen merkitys kuitenkin korostuu inversiotilanteissa, eli lämpötilan ollessa korkeampi ylemmäs mentäessä, ja sen vaikutus on ajoittain kaupungin ja vesialueiden vaikutusta suurempi.

Lämpösaarekkeen voimakkuuteen vaikuttaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen lisäksi säätila. Lämpösaareke on tavallisesti voimakkaimmillaan tyynellä ja selkeällä säällä. Suomi havaitsi tuulennopeuden olevan Turussa pilvisyyttä merkittävämpi lämpösaarekkeeseen vaikuttava tekijä.

– Tuulennopeuden ollessa yli 3 metriä sekunnissa lämpösaarekkeen voimakkuus jää yleensä alle 2 asteeseen. Pilvisyys taas hillitsee lämpösaarekkeen voimakkuutta selvästi vasta silloin, kun taivas on täysin pilvien peitossa, Suomi sanoo.

Lämpötilojen alueellista vaihtelua on tutkittu Turussa yli 10 vuotta Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen Turun kaupunki-ilmastoa tarkastelevassa TURCLIM-projektissa, jota toteutetaan yhdessä Turun kaupungin ympäristötoimialan kanssa.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512959112
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Suomi Juuso
Laajuus:134 s.
ISBN:9789512959112
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:A II osa 295
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl