SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Nurse Competence of Graduating Nursing Students

Kajander-Unkuri Satu

Sairaanhoitajat ovat terveysalan suurin ammattiryhmä, ja heidän työllään on merkittävä vaikutus kansalaisten terveydelle. Suomessa sairaanhoitajien eläköityminen kiihtyy lähivuosina. Maailmanlaajuisesti uhkaava puute koulutetuista, ammattitaitoisista sairaanhoitajista on yksi terveydenhuoltojärjestelmän suurimmista haasteista.

– Suomalaisista sairaanhoitajista jopa puolet on halukkaita työpaikan vaihtoon. Erityisen huolestuttavaa on nuorten sairaanhoitajien aikomus lähteä ammatistaan, Turun yliopistossa väittelevä Satu Kajander-Unkuri huomauttaa.

Kajander-Unkurin väitöskirjatutkimus tarkastelee valmistumassa olevien sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä. Tutkimuksen kohteena ovat valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvionnit ja harjoittelua ohjanneiden sairaanhoitajien arviot.

Huolellinen perehdytys tasoittaa alku-uran kuoppia

Sairaanhoitajakoulutus siirtyi 1990-luvulla ammattikorkeakouluihin. Työelämän edustajat kritisoivat aluksi ammattikorkeakouluista valmistuneiden sairaanhoitajien kliinisiä taitoja. Nyt ammattikorkeakoulut ovat toimineet yli 20 vuotta, ja tulosten perusteella ne ovat onnistuneet kouluttamaan kliinisiltä taidoiltaan päteviä sairaanhoitajia. Tehtävä- ja taitokeskeisyydestä pitäisi kuitenkin päästä laajempien kokonaisuuksien hallintaan, ja työnantajan järjestämän perehdytyksen tarve on yhä keskeinen.

Uusien hoitomuotojen kehittyessä yhä sairaampia potilaita hoidetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Nykykoulutus on yleissairaanhoitajan koulutus, eikä sen käynyt ole erikoistunut vielä mihinkään hoitotyön alueeseen.

– Sairaanhoitajan ammatissa on välttämätöntä, että ammatillinen pätevyys kehittyy jatkuvasti ammattiuralla, joka alkaa opiskelujen alusta ja jatkuu koko työssäoloajan. Valmistuneiden sairaanhoitajien perehdytysohjelmissa tulisi ottaa huomioon uuden sairaanhoitajan mahdollisesti korkeat käsitykset ammatillisesta pätevyydestään. Tärkeätä on välttää stressiä ja ylikuormittumista, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat alanvaihtoihin, Kajander-Unkuri sanoo.

Positiiviset harjoittelukokemukset ovat työpaikkojen kilpailuvaltteja

Valmistuvista sairaanhoitajaopiskelijoista ammatillisen pätevyytensä arvioi erinomaiseksi 26 %, hyväksi 63 %, kohtalaiseksi 10 % ja matalaksi 1 %. Kaikissa arvioiduissa osa-alueissa harjoittelua ohjanneet sairaanhoitajat arvioivat sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen pätevyyden matalammaksi kuin sairaanhoitajaopiskelijat itse.

Mitä korkeammaksi sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat harjoitteluyksikön ilmapiirin, ohjaussuhteen harjoittelua ohjaavan sairaanhoitajan kanssa sekä sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet, sitä korkeampi oli heidän itsearvioitu ammatillinen pätevyytensä.

– Tämä tulos vahvistaa kliinisen oppimisympäristön ja siellä tapahtuvan ohjauksen merkitystä opiskelijan oppimisprosessissa, Kajander-Unkuri toteaa.

Sairaanhoitajakoulutuksesta puolet tapahtuu EU direktiivin mukaan harjoittelussa, joten ohjaajien antaman palautteen merkitys sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisen pätevyyden kehittymiseen on suuri.

– Ohjaajien koulutukseen tulisi panostaa eri harjoitteluyksiköissä. Jos opiskelija kokee harjoitteluyksikön hyvänä harjoittelupaikkana, hän voi tulevaisuudessa valita sen myös työpaikakseen. Tällä on merkitystä, sillä kilpailu ammattitaitoisista sairaanhoitajista vain kiihtyy eläköitymismäärien kasvaessa.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512960026
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Kajander-Unkuri Satu
Laajuus:142 s.
ISBN:9789512960026
Julkaisuvuosi:2015
Sarja:D osa 1158
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl