SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Dental Fear in Adolescents' Transition to Early Adulthood

Jaakkola Sirkka

Jaakkolan tutkimuksessa selvisi, että noin kahdeksan prosenttia 18-vuotiaista nuorista pelkää kovasti hammashoitoa. Näillä samoilla nuorilla elämänhallintakyky oli useimmiten heikompi kuin niillä, joilla hammashoitopelko oli vähäisempää tai sitä ei ollut lainkaan. Kovasti pelkäävät nuoret kokevat myös vuorovaikutuksensa suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa kielteisemmin kuin nuoret, jotka pelkäävät vähän tai eivät lainkaan.

Jaakkolan tutkimuksessa elämänhallintakyky on suomennos koherenssin tunteesta, joka on tunnetun sosiologin Aaron Antonovskyn terveyttä ylläpitäviä tekijöitä painottavan teorian keskeinen käsite.

– Teorian mukaan koherenssin tunne on yksilön kokonaisvaltainen taipumus, joka on yhteydessä yksilön selviytymiseen kuormittavissa elämäntilanteissa siten, että vahva koherenssin tunne auttaa kuormituksen sietämisessä. Koherenssin tunteen tiedetään kehittyvän pääosin lapsuuden, nuoruuden sekä varhaisen aikuisuuden aikana ja se liittyy henkiseen hyvinvointiin ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, Jaakkola selventää.

Jaakkolan tutkimuksen tulos lisää suun terveydenhuollon henkilöstön ymmärrystä erilaisten ihmisten kohtaamiseen.

– Valmiudet ja välineet käsitellä stressaavia tai kuormittavia tilanteita ovat erilaisia eri yksilöillä. Kyseessä on ihmisen perusominaisuus. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan kovasti pelkäävät nuoret saattaisivat hyötyä hammashoidossaan vuorovaikutuksesta, jossa suun terveyden henkilöstö erityisesti panostaisi luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamiseen. 

Jaakkola korostaa, että nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella ja tulla kuulluksi.

– Kovasti hammashoitoa pelkäävän nuoren tukeminen on tärkeää, koska jo tiedetään, että voimakkaaseen pelkoon tyypillisesti liittyvä hoidon välttäminen ja hoitojaksojen keskeyttäminen lisää akuuttihoitokäyntejä, peruuttamattomia hoitokäyntejä, heikentää suun sekä hampaiston terveyttä ja pitkälle edetessään myös yleistä terveydentilaa. Kova pelko on kärsimystä, joka voi hankaloittaa tavallista arkielämää ja sosiaalista kanssakäymistä, pohtii Jaakkola.

Lupaavia tuloksia ryhmähoitomenetelmällä

Väitöstutkimuksessa testattiin myös uutta hammashoitopelon hoitokeinoa, moniammatillisesti toteutettua ryhmähoitomenetelmää, Turun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa.

Suun terveyden henkilöstön lisäksi ryhmänohjaajana toimi fysioterapeutti-psykoterapeutti. Kovasta hammashoitopelosta kärsivistä opiskelijoista koostuva viiden hengen pienryhmä kokoontui  kerran viikossa 10 kertaa.

Toiminnan sisällössä keskeistä oli ryhmän antama vertaistuki, vähittäinen totuttelu hammashoidon välineisiin ja toimenpiteisiin, rentoutus, kannustaminen ja pelottavien sekä itselle epämieluisien tilanteiden sietämistä helpottaviin menetelmiin tutustuminen.

– Tulokset olivat lupaavia. Kaikkien ryhmään osallistuneiden pelko väheni ja he kaikki onnistuivat sitoutumaan loppuun saakka hoitotoimenpiteisiinsä, joille hammaslääkäri katsoi olevan tarvetta nuorelle tekemänsä suun ja hampaiston tutkimuksen perusteella. Kaikki tutkimukseen osallistuneet veivät hoitojaksonsa päätökseen huolimatta vuosikausia jatkuneesta hammashoidon välttelystä, kertoo Jaakkola.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512960385
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Jaakkola Sirkka
Laajuus:101 s.
ISBN:9789512960385
Julkaisuvuosi:2015
Sarja:D osa 1162
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl