SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Players of Th-cell differentiation and immune dysregulation - focus on GIMAP family genes

Heinonen Mirkka

Heinonen perehtyi tutkimuksessaan T-auttajasolujen erilaistumiselle ja toiminnalle oleellisten CTLA4-, GIMAP4- ja GIMAP5-geenien ja niitä koodaavien proteiinien toimintaan sekä rooliin immuunivälitteisissä sairauksissa.

Immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan kannalta avainasemassa on T-auttajasolujen (Th-solujen) tarkoin säädelty erilaistuminen eri alaluokkiin. Tämän prosessin häiriintymisestä voi seurata immunologinen epätasapaino ja epäjärjestys. Liiallinen Th1-soluvaste voi johtaa autoimmuunisairauksiin kuten tyypin 1 diabetekseen, ja liiallinen Th2-solu vaste taas voi aiheuttaa kroonisia tulehduksia kuten atopiaa, astmaa ja allergiaa.

Vaikka Th-solujen erilaistumiseen ja toimintaan vaikuttavia päätekijöitä on tutkittu paljon, immuunivasteen hienosäätely on vielä laajalti selvittämättä.

‒ Suuret, koko genomin laajuiset assosiaatiokartoitukset ovat paljastaneet pääasialliset geneettiset tekijät, joilla on rooli immuunipuolustuksen häiriöistä johtuvien tautien puhkeamisessa. Ne paljastavat kuitenkin vain jäävuoren huipun, ja siksi on tärkeää, että tautimekanismien tutkimusta laajennetaan myös solun toiminnan hienosäätelijöihin ja katsotaan tautimekanismeja kokonaisuutena, Heinonen sanoo.

CTLA4-geenin genotyyppiä ja ykköstyypin diabetesta enemmän suomalaisilla kuin virolaisilla

Tutkimuksessa hyödynnettiin tyypin 1 diabetesta sairastavien potilasaineistoa Virosta ja Suomesta.

‒ Nämä maat ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta tyypin 1 diabetekseen sairastuvuus on Suomessa paljon korkeampi. Th-solun aktivoitumisessa mukana olevan CTLA4-pintareseptorin on tiedetty entuudestaan olevan suhteellisen voimakkaasti yhteydessä sairastuvuuteen, ja tutkimuksessa täsmennettiinkin aikaisempia tuloksia.

Mielenkiintoisimpana löydöksenä Heinonen mainitsee sen, että CTLA4-geenin tiettyä genotyyppiä esiintyy selvästi useammin suomalaisilla kuin virolaisilla potilailla.

‒ Tämä saattaa olla yksi monista syistä erilaiseen sairauden esiintyvyyteen maiden välillä.

Tutkittujen geenien tuntemus avaa mahdollisuuksia immuniteetin hienosäädölle

Tutkimuksessa selvitettiin GIMAP4- ja GIMAP5 -molekyylien roolia hyödyntämällä kasvatettujen solujen geenitutkimusta, tyypin 1 diabetesta sairastavien potilasaineistoa Suomesta sekä astma- ja allergiapotilasaineistoa Ruotsista.

Tutkimuksessa havaittiin saman GIMAP5-geenipaikan yhteys sekä astmaan ja allergiaan että tyypin 1 diabetekseen, mutta vastakkaisella vaikutuksella. Tyypin 1 diabetekselta suojaava genotyyppi on astmassa ja allergiassa riskitekijä.

‒ Sekä GIMAP5 että GIMAP4, jotka kuuluvat suhteellisen tuntemattomaan geeniperheeseen, näyttävät vaikuttavan tyypin 1 diabetekseen muokkaamalla joidenkin suurempien geneettisten tekijöiden vaikutusta sairastuvuuteen. GIMAP4:n havaittiin olevan suoraan yhteydessä vain astman ja allergian esiintyvyyteen.

GIMAP4:n rooli immuunihäiriöiden säätelijänä saattaa pohjautua sen tutkimuksessa uutuutena havaittuun rooliin Th-solun sytokiinierityksessä varhaisen erilaistumisen aikana.

GIMAP4:n toiminnan kirjo vaikuttaa oleellisesti Th-solujen toimintaan ja sitä kautta immuniteettiin ja terveyteen.

‒ Tämäntyyppisten tekijöiden toiminnallinen ja kokonaisvaltainen tuntemus avaa mahdollisuuden myös lääketieteellisesti hienosäätää immuniteettia ja sen häiriöistä johtuvia sairauksia, Heinonen sanoo.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512962006
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Heinonen Mirkka
Laajuus:120 s.
ISBN:9789512962006
Julkaisuvuosi:2015
Sarja:D osa 1183
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl