SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Biomarkers, medical treatment and fetal intrapartum surveillance in intrahepatic cholestasis of pregnancy

Joutsiniemi Titta

 Titta Joutsiniemi selvitti tutkimuksessaan muun muassa äidin lääkehoidon vaikutuksia äidin maksa-arvoihin ja hormoneihin.

 
– Totesimme ursodeoksikoolihapon parantavan maksa-arvoja ja vähentävän äidin kutinaoiretta. Lääkityksellä ei ollut vaikutusta äidin hormonitasoihin, Joutsiniemi sanoo.
 
Tutkimustaan varten Joutsiniemi kävi läpi Turun yliopistollisessa keskussairaalaan synnyttämään tulleet, hepatogestoosia sairastaneet äidit viiden vuoden ajalta. Tutkimuksessa katsottiin takautuvasti noin 300 hepatogestoosiäidin raskausaikaa ja synnytystä sekä vastasyntyneiden vointia.
 
– Käyttämämme lääkeannos oli suhteellisen pieni, mutta potilaiden maksa-arvot korjaantuivat ja vastasyntyneet olivat hyväkuntoisia. Sikiökuolemia ei ollut, Joutsiniemi sanoo.
 
Ennenaikainen synnytys liittyy hepatogestoosiin etenkin äideillä, joilla sappihapot ovat korkeat vielä ennen synnytystä. Toisaalta ursodeoksikoolihapon ansiosta maksa-arvot usein korjaantuvat ja synnytyksen käynnistämistä voidaan siirtää lapselle turvallisempaan ajankohtaan. Äidit sietivät hoidon hyvin.

Väittelijän tutkima entsyymi auttaa hepatogestoosin diagnosoinnissa

Äidille raskaudenajan maksahäiriö eli hepatogestoosi aiheuttaa ihokutinaa ja maksa-arvojen nousua odotusaikana. Maksahäiriö todetaan Euroopassa enintään kahdella prosentilla odottavista äideistä. Häiriö alkaa tavallisesti loppuraskaudessa ja korjaantuu itsestään synnytyksen jälkeen.
 
Hepatogestoosi ei ole vaarallinen äidille, mutta siihen liittyy kuitenkin suurentunut sikiökuolemanriski sekä usein ennenaikainen synnytys. Tämän vuoksi hepatogestoosiraskaudet ovat riskiraskauksia ja tarvitsevat polikliinistä seurantaa.
Lääkityksenä on käytetty ursodeoksikoolihappoa, josta ei ole todettu sivuvaikutuksia äidille tai haittaa sikiölle. Hepatogestoosin diagnosointi on perustunut äidin kutinaoireisiin ja kohonneisiin maksa-arvoihin. Mitään erityistä laboratoriokoetta ei ole ollut.
 
– Tutkin erään maksan erittämän entsyymin, plasman glutathione S-transferaasi alphan, osuvuutta hepatogestoosin diagnostiikassa. Totesin sen nousevan yleisesti käytetyn maksaentsyymin, ALAT,  nousun kanssa ja siten mahdollisesti tarkentavan diagnoosia, Joutsiniemi sanoo.
 
Hepatogestoosipotilailla Joutsiniemen tutkima maksaentsyymi oli merkitsevästi korkeampi kuin terveillä verrokkipotilailla.
 
– Se saattaa tarkentaa diagnosointia kohoamalla jo lievissä sairaustapauksissa ja toisaalta saattaa olla poikkeava ennen kuin varsinaiset maksaentsyymit nousevat, Joutsiniemi sanoo.

Äidin maksahäiriö ei aiheuttanut sikiölle sydänrytmin muutoksia

Synnytyksen aikana sikiön hyvinvointia tarkkaillaan usein seuraamalla mahdollisia sikiön sydänsähkökäyrän eli EKG:n muutoksia. Joutsiniemi tutki takautuvasti viiden vuoden ajalta tiedot raskauksista, joissa hepatogestoosiäideillä oli synnytyksessä ollut sikiön EKG-seuranta. Jokaiselle hepatogestoosiäidillä oli terve synnyttäjä verrokkina.
 
– Tutkimme, aiheuttaako hepatogestoosi sikiön sydänsähkökäyrään muutoksia synnytyksen aikana. Jotkut muutokset saattavat altistaa rytmihäiriöille ja etsimme näitä tunnusmerkkejä. Tutkimuksessani ei löytynyt merkittäviä sydänsähkökäyrän muutoksia hepatogestoosiäitien sikiöiltä verrattuna terveiden äitien sikiöihin, Joutsiniemi sanoo.
 
Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512963560
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Joutsiniemi Titta
Laajuus:103 s.
ISBN:9789512963560
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:D osa 1215
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl