The connection between supply chainpractices and firm performance – Evidence from multiple surveys and financial reporting data

Solakivi Tomi

Tomi Solakiven väitöstutkimuksen tulokset kannustavat yrityksiä analysoimaan toimitusketjuun liittyviä ratkaisuja tarkkaan esimerkiksi ulkoistamisen suhteen. ‒ Vaikka yleisesti ajatellaan, että ulkoistaminen keskimäärin on hyväksi, parasta on huomioida yrityksen erityispiirteet. Enemmän ei aina ole parempi, Solakivi sanoo. 

‒ Liikkeenjohdon näkökulmasta tutkimuksen tuloksissa on kaksi pääviestiä. Ensinnäkin, toimitusketjun johtamisen ja yrityksen suorituskyvyn väliset yhteydet riippuvat yrityksen erityispiirteistä, kuten yrityskoosta, toimialasta ja yrityksen toiminnan kansainvälisyydestä. Toiseksi tulokset korostavat toimitusketjun johtamisen merkitystä, Solakivi kertoo.

Tutkijan mukaan yritysten olisi toimitusketjujen johtamisessa analysoitava tehtävien ratkaisujen vaikutuksia yleistyksiin luottamisen sijaan. Solakivi tarkasteli yhtenä kysymyksenä väitöstyössään logistiikan ulkoistamista. Tulokset kyseenalaistavat olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden valtavirran osoittamalla, että ulkoistamisen ja suorituskyvyn välinen suhde on epälineaarinen. 

‒ Tyypillisesti ajatellaan, että logistiikan ulkoistamisessa enemmän on parempi toimisi, koska ulkoistaminen on keskimäärin hyväksi suorituskyvylle. Näyttäisi kuitenkin siltä, että yrityksen suorituskyvyn kannalta paras ratkaisu on tehdä selkeä ratkaisu sen suhteen, annetaanko yrityksen logistiikka ulkopuolisten palveluntarjoajien hoidettavaksi vai hoidetaanko asiat itse. Jonnekin puoliväliin jääneet yritykset näyttäisivät pikemminkin hävinneen kuin voittaneen suorituskyvyssä, Solakivi sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan toimitusketjun johtamisen merkitys korostuu erityisesti niillä yrityksillä, jotka ovat laajentaneet toimintaansa kotimarkkinoiden ulkopuolelle. Esimerkiksi yhteistyön lisääminen tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa toimitusketjun hallintaan liittyvissä kysymyksissä on yhteydessä alhaisempiin logistiikkakustannuksiin ja parempaan taloudelliseen suorituskykyyn.

Väitöskirjan empiirinen aineisto on kerätty kahdesta lähteestä. Keskeisenä aineistolähteenä on käytetty kolmen kansallisen Logistiikkaselvityksen aineistoa vuosilta 2006, 2009 ja 2010. Taloudellisen suorituskyvyn mittarit on kerätty selvityksen kyselyyn vastanneiden yritysten osalta virallisista lähteistä.

Väitöskirja on englannikielinen