Management of major accidents – Communication challenges and solutions in the preparedness and response phases for both authorities and companies

Laakso Kimmo

Kimmo Laakso tarkastelee väitöstutkimuksessaan tiedonkulun haasteita suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niissä toimimisessa. Tutkimus osoittaa, että viranomaisten ja yritysten toiminnassa on paljon parannettavaa. Tutkimus tarjoaa myös ratkaisuja. ‒ Valtaosa esitetyistä parannuksista voidaan saavuttaa toimintatapojen ja asenteiden muutoksilla eivätkä ne vaadi suuria investointeja, Laakso sanoo.

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suuronnettomuuden hallinnasta ja siihen liittyvistä kommunikaatiohaasteista sekä muodostaa asiantuntijanäkemykseen pohjautuvia ratkaisuja kommunikaation parantamiseksi lähitulevaisuudessa viiden vuoden aikajänteellä.

Laakson mukaan suuronnettomuuksille on tyypillistä, että ne eivät ole hallittavissa päivittäisen perusvalmiuden organisaatiolla ja voimavaroilla. Niissä tarvitaan eri viranomaisten ja yritysten yhteistyötä sekä johtamisjärjestelmien ja resurssien tehostettua yhteiskäyttöä.

‒ Jotta onnettomuustilanteessa toimijoiden yhteistyö olisi onnistunutta ja tehokasta, osapuolten on välttämätöntä saada aikaan ajantasainen ja oikea kuva siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan, Laakso sanoo.

Paremmin suunnittelut yhteiset pelastusharjoitukset parantaisivat yhteisymmärrystä

Onnettomuuksiin varautumisessa ja onnettomuustilanteissa kommunikaatio-ongelmat usein johtuvat eri viranomaisten välisen yhteistyön tai viranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön niukkuudesta. Laakso arvioi, että asia olisi kohtuullisen helposti korjattavissa.

‒ Syystä tai toisesta eri viranomaiset ja yritykset kommunikoivat tavalla, joka ei aina ole toiselle osapuolelle yksiselitteistä.

Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että viranomaisten tulisi siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan. Viranomaisten tulee kerätä valvomaansa toimialaa koskevia parhaita käytänteitä ja hyödyntää niitä yrityksille annettavassa neuvonnassa esimerkiksi onnettomuuksiin varautumisessa ja riskianalyysien laatimisessa. Yritysten puolestaan tulisi aiempaa paremmin nivoa varautumisajattelua osaksi joka päivästä liikkeenjohtoa.

‒ Onnettomuustilanteen hoitamisessa tärkeiden tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus nousi esille. Tutkimustulosten valossa niiden kehittäminen näyttäisi olevan haasteellista mutta ei mahdotonta. Samoin yhtenäisten termien puute ja slangin käyttö ovat suuria ongelmia pelastustoimintaan liittyvässä tiedonkulussa.  Asian tärkeys korostuu tulevaisuudessa entisestään, sillä moniviranomaistilanteiden nähdään yleistyvän. Aiempaa paremmin suunnitellut viranomaisen ja yritysten pelastusharjoitukset parantaisivat yhteisymmärrystä, Laakso kertoo.

Delfoi-menetelmän avulla luotiin toimiva kommunikaatioprosessi

Tutkimuksen empiiriset havainnot pohjautuvat kolmikierroksiseen Delfoi-prosessiin, jonka asiantuntijoina oli 48 suuronnettomuuskontekstissa toimivan viranomaisen, yrityksen ja sidosryhmän edustajaa. Tulevaisuudentutkimuksessa usein käytetty Delfoi-menetelmä osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi myös lähitulevaisuuteen suuntautuvassa ongelmanratkaisussa.

‒ Delfoin avulla saatiin aikaan toimiva kommunikaatioprosessi erilaisten intressiryhmien edustajien kesken niin, että asiantuntijoiden näkemykset onnistuneesti täydensivät toisiaan.

Laakson Turun yliopistossa tekemä tutkimus on ensimmäinen tulevaisuudentutkimuksen oppiaineessa tehty väitöstutkimus Suomessa.

‒ Tulevaisuudentutkimuksen alan väitöskirjoja on Suomessa tehty useita. Kimmo Laakson työ on kuitenkin ensimmäinen tulevaisuudentutkimuksen oppiaineen väitöskirja, kertoo professori Petri Tapio.

Väitöskirja on englanninkielinen