SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Tehohoitopotilaan siirtotiedote hoitotyön päätöksenteon tukena – retrospektiivinen asiakirja-analyysi vuosilta 2001–2013

Lehtikunnas Tuija

TtM Tuija Lehtikunnas analysoi hoitotieteen väitöstutkimuksessaan tehohoitotyön siirtotiedotteita vuosilta 2001–2013.

Suomen teho-osastoilla hoidetaan vuosittain useita kymmeniä tuhansia potilaita, ja tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä. Kaikki potilaat tarvitsevat tehohoidon jälkeen jatkohoitopaikan. Potilaan hoidon aikana on ehtinyt muodostua suuri määrä tietoa tehdyistä hoitotoimenpiteistä, potilaan voinnista ja muista hoitoon liittyvistä asioista.

Muodostuneesta tiedosta on Lehtikunnaksen mukaan tärkeää muodostaa yhteenveto ja suunnitella jatkohoitoa jo toteutuneen hoidon pohjalta. Yhteenvedon tekeminen on tärkeää sekä potilasta koskevan tiedon kulun että potilasturvallisuuden näkökulmista.

– Pääpainon hoitotyön siirtotiedotteessa tulisi olla potilaan siirtohetken tilanteessa ja tulevan hoidon suunnittelussa. Kirjattavissa asiakokonaisuuksissa pitäisi kiinnittää huomiota myös potilaan pitkäaikaista selviytymistä tukevien asiakokonaisuuksien kirjaamiseen. Lisäksi potilaan itse ilmaisemia asioita tulisi kirjaamisessa hyödyntää aina kuin se vain on mahdollista. Informatiivisesta potilaan siirtohetken voinnin arvioivasta kirjaamisesta voidaan johtaa potilaan hoidon tarpeet jatkohoitopaikassa, Lehtikunnas sanoo.

Tiedotteissa kuvataan nyt hoitotoimenpiteitä ja potilaan tilaa

Lehtikunnaksen tutkimissa siirtotiedotteissa kirjaaminen on pääosin tehohoitotyötä valikoivasti kuvaavaa ja toteavaa. Siirtotiedotteissa on systemaattisesti kirjauksia muun muassa potilaan hengityksestä, verenkierrosta, tajunnasta ja mielialasta sekä erityksestä. 

– Potilaan kivusta kirjataan lähes aina, mutta kivun kirjaaminen on sanamäärältään vähäistä. Myös omaisista tehdään kirjauksia, mutta kirjaamisen sisältö jää sanamäärältään pieneksi ja toteavaksi.

Kirjauksista korostuvat tehohoidon aikaisen potilaan tilan ja oireiden seuranta ja tarkkailu. Niissä ei esimerkiksi ole systemaattisesti kuvausta potilaan kommunikoinnista ja toimintakyvystä siirtohetkellä.

Päätöksenteon näkökulmasta suurin muutos tutkimuksen osa-aineistojen välillä tapahtui siirryttäessä sähköiseen kirjaamisalustaan.

– Sanamäärät kasvoivat huomattavasti ja erilaisten otsikoiden käyttö lisääntyi. Systemaattisempi otsikointi tukee päätöksentekoa, mutta oleellisen siirtohetkellä merkityksellisen tiedon löytyminen vaikeutuu, kun siirtotiedotteeseen on listattu tehohoidon aikaista yksityiskohtaista tietoa, esimerkiksi tehdyistä tutkimuksista, Lehtikunnas sanoo.

Lehtikunnaksen mukaan hoitotyön päätöksenteon näkökulmasta viimeinen osa-aineisto vuodelta 2013 oli sisällöltään analysoitujen kirjattujen osa-alueiden osalta kattavin. Siinä oli myös parhaiten kirjattu yleiset hoitoon liittyvät asiat ja siinä kuvattiin useimmin potilaan kommunikointi- ja toimintakykyä.

Sähköiset raportit paremmin käyttöön

Terveydenhuollossa on siirrytty sähköisiin tietojärjestelmiin. Kynällä kirjoitetuista tehohoitotyön siirtotiedotteista on siirrytty sähköisestä tehohoidon erillistietojärjestelmästä tulostettaviin siirtotiedotteisiin.

– Vaikka kirjaamiseen käytetään sähköistä alustaa, ei sähköisistä tietojärjestelmistä saada niiden mahdollistamia hyötyjä käyttöön. Jatkossa olisi hyvä testata toimisiko malli käytännössä ja voisiko mallin mukaan laaditun siirtotiedotteen tehohoidon aikaisesta hoitotyöstä viedä yhteenvetotietona Kantaan, kuten muutkin hoitoyhteenvedot, Lehtikunnas toteaa.

Tuotenumero:9789512964635
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Lehtikunnas Tuija
Laajuus:133 s.
ISBN:9789512964635
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:C osa 421
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl