SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Modelling ecological values in heterogeneous and dynamic landscapes with geospatial data

Pitkänen Timo

Ympäröivän maiseman muutoksista ovat kärsineet erityisesti perinnemaisemat kuten kedot ja niityt. Niiden aiemmin rikas kasvilajisto on taantunut umpeenkasvun ja maankäytön muutosten seurauksena.

Ennallistamisella ja luonnonhoidolla, eli käytännössä vanhojen perinnemaisemien mahdollisella raivauksella, laidunnuksella ja niitolla, voidaan palauttaa monia kasvilajeja, jotka ovat nykymaisemassa käyneet harvoiksi. Tätä varten tulee kuitenkin tietää, mistä työ kannattaisi aloittaa.

Käsitys hupenevien perinnemaisemien sijainnista ei synny pelkästään työpöydän ääressä karttoja tutkimalla, mutta se on hyvä lähtökohta työlle. Ongelmana on se, että karttojen tehtävä on yleistää maisemaa, jolloin suuri osa sen todellisesta vaihtelusta häviää.

– Olen pyrkinyt kehittämään työssäni erilaisia paikkatietoaineistoihin kuten karttoihin, ilmakuviin ja satelliittikuviin perustuvia menetelmiä pienipiirteisten kasvillisuustyyppien havainnointiin. Tällä tavoin voidaan tunnistaa paremmin esimerkiksi umpeen kasvavat niityt ja kedot, joilla saattaa olla vielä arvokkaita perinnemaisemakasveja, Turun yliopistossa väittelevä Timo Pitkänen kertoo.

Maisemahistoria auttaa ymmärtämään nykypäivää

Pelkkä nykymaiseman tunteminen ei perinnemaisemien kannalta riitä, vaan tarvitaan tietoa myös sen historiasta. Erityisen tärkeää on tietää, ovatko aiemmat olosuhteet olleet suotuisat. Tällöin etsitään ensisijaisesti sellaisia kohteita, jotka ovat olleet pitkään avoimia ja umpeenkasvaneet vasta hiljattain. Myöskään ravinnekuorma ei saisi olla suuri, sillä se edistää pienemmät kasvit peittävien heinien nopeaa kasvua.

– Nykyhetken ja historian yhdistäminen vaatii materiaaleja menneiltä ajoilta, ja oma analyysini ulottuu parhaimmillaan 1870-luvulle asti. Vanhat kartat ovat erityisen tärkeä työkalu, ja esimerkiksi isojakokartoista löytää paljon tietoa niin maankäyttöön kuin maan viljavuuteenkin liittyen.

Tietokone auttaa, mutta omaa ymmärrystä tarvitaan

Tietokoneen ruudulla on helppo laittaa eri aikakerrokset päällekkäin ja katsoa, miten maisema on muuttunut. Myös erilaisia tehokkaita mallinnusmenetelmiä on kehitetty arvioimaan esimerkiksi sitä, missä tietty kasvilaji saattaisi esiintyä.

– Tietokonepohjaiset mallinnukset ovat hyödyllinen työkalu, mutta niiden pohjana täytyy olla oma ymmärrys siitä, mitkä ympäristötekijät levinneisyyteen vaikuttavat. Perinnemaisemalajien osalta tärkeä tekijä on nimenomaan maisemahistoria, ja jos sitä ei huomioida, päädytään helposti tekemään vääränlaisia johtopäätöksiä, Pitkänen huomauttaa.

Oikein käytettyinä tietokonepohjaiset menetelmät voivat kuitenkin auttaa huomattavasti ja olla apuna nykyisin pieniksi palasiksi pirstoutuneiden perinnemaisemien löytämisessä. Tietokoneella voidaan myös arvioida, miten mahdolliset ennallistamis- ja hoitotoimenpiteet vaikuttaisivat maisemien laajempaan verkostoon. Tietokoneet eivät kuitenkaan korvaa paikan päällä käyntiä, vaan tulokset pitää aina käydä arvioimassa ja varmistamassa maastossa.

– Tällainen maastotyö ei kuitenkaan enää kuulu omaan ydinosaamiseeni, vaan jätän mieluusti jatkopäätökset niille, joilla on enemmän kokemusta käytännön luonnonhoidosta. Näen roolini ennemminkin kenttätöitä avustavan tiedon tuottajana, Pitkänen luonnehtii.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512964833
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Pitkänen Timo
Laajuus:110 s.
ISBN:9789512964833
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:AII osa 317
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl