SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Parental influences and mothers experiences on infant and young child feeding practices

Vaarno Jenni

Imetyksen hyödyt sekä lapselle että äidille ovat kiistattomat. Kuitenkin Suomessa imetetään lyhyemmän aikaa ja aloitetaan syöttämään lapsille kiinteitä ruokia aiemmin kuin on hyväksi.

– Useimmat äidit myös haluaisivat imettää pidempään, mutta monilla imetys loppuu suunniteltua eri syistä. Vanhempien tukeminen imetyksen jatkamisessa olisikin erittäin tärkeää, Jenni Vaarno sanoo.

Vaarnon väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että äitien uusien ruokien karttaminen eli ruokaneofobia, raskauden jälkeinen masennus ja huono parisuhdetyytyväisyys sekä isien huono ruokavalion laatu olivat yhteydessä lyhyeen imetykseen.

Äitien syömiskäyttäytymisen tietoinen rajoittaminen ja masennus ennustivat puolestaan lisäruokien aikaista aloittamista ja äitien syömiskäyttäytyminen sekä depressio olivat yhteydessä lapsen syöttämiseen suositusten vastaisesti.

Syömistään kontrolloiva äiti aloittaa lisäruoat muita aiemmin

Rintamaidon määrää, jonka lapsi syö imettäessä on vaikea arvioida. Tämä voi aiheuttaa äidille epävarmuutta siitä, saako lapsi varmasti tarpeeksi ravintoa kasvuun ja kehitykseen. Jos äiti kontrolloi omaa syömistään, voi hän haluta myös kontrolloida herkemmin sitä mitä ja miten paljon lapsi syö. Tämä saattaa aiheuttaa äidin siirtymisen imetyksestä syöttämään lapsensa pullomaidolla tai aloittamaan kiinteät lisäruuat aiemmin. 

Vaarnon mukaan myös äitien masennus ja parisuhdetyytyväisyys voivat ennustaa imetyksen kestoa ja lisäruokien aloittamisaikaa. 

Tutkimuksessa ne äidit, joilla oli synnytyksen jälkeistä masennusta, täysimettivät lapsiaan lyhyemmän aikaa ja aloittivat lisäruuat aiemmin kuin äidit, joilla masennusta ei ollut. Masennus oli yhteydessä myös suositusten noudattamatta jättämiseen.

– Lyhimpään imettivät äidit, joilla oli masennusoireita raskausaikana ja joiden oireet jatkuivat synnytyksen jälkeen. Äitien masennusoireisiin tulisikin puuttua terveydenhuollossa jo raskauden aikana, Vaarno sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että äitien tyytymättömyys parisuhteeseen liittyi pidempään täysimetyksen kestoon.

– Tämä voisi johtua siitä, että jos äiti kokee parisuhteessa menevän huonosti, hän kompensoi tätä vahvemmalla vuorovaikutuksella lapsen kanssa ja imettää pidempään, Vaarno arvioi.

Perheille tarjottava monipuolisesti tietoa lapsen syöttämiseen vaikuttavista tekijöistä

Vaarno korostaa, että perheille annettavassa ravitsemusneuvonnassa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lapsen syöttämiseen vaikuttaviin psykologisiin, sosiaalisiin ja ympäristötekijöihin.

– Jo raskauden aikana voitaisiin neuvolassa kartoittaa äitien asenteita ja suunnitelmia lasten syöttämiseen liittyen sekä taustatekijöitä, mitkä mahdollisesti vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Ympäristön kannustavuutta suositeltuun lapsen syöttämiseen voisi lisätä tekemällä imetys näkyvämmäksi yhteiskunnassa tai lisäämällä imetysohjauksen ja vertaistuen saatavuutta. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös äitien näkemyksiä ja kokemuksia pienten lasten syöttämisestä kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä; Suomessa ja Salomonsaarilla. Imetyksen koettiin olevan paras tapa ruokkia lapsi sekä Suomessa että Salomonsaarilla. Suomessa paine olla lapselleen täydellinen äiti, mutta samalla myös epävarmuus omasta kyvystä tuottaa lapselleen tarpeeksi rintamaitoa tai lapsen kyvystä säädellä omaa ravinnonsaantiaan tuli ilmi monien äitien haastatteluissa. Nämä tekijät yhdistettynä äitien kokemukseen riittämättömästä tai ristiriitaisesta imetysohjauksesta tai ympäristön tuesta liittyivät imetyksen keston jäämiseen suositeltua ja suunniteltua lyhyemmäksi ja lisäruokien aikaisempaan aloittamiseen.

Salomonsaarilla imetys oli hyvin yleistä, mutta sitä ei arvotettu täydellisen äitiyden merkiksi ja lapsen syöttäminen tapahtui yleensä lapsen tahtisesti. Yhteiskunnassa oli paljon mahdollisuuksia mallioppimiseen ja tukea tarjolla, joka vaikutti positiivisesti myös äitien asenteisiin ja kokemuksiin syöttämisestä.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512965090
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Vaarno Jenni
Laajuus:130 s.
ISBN:9789512965090
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:D osa 1233
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl