SuomeksiEnglanniksi
Kielet, kirjallisuus ja kulttuuri

In Search of Textual Boundaries: A Case Study on the Transmission of Scientific Writing in 16th-Century England

Varila Mari-Liisa

Keskiajan ja uuden ajan alun tieteellisiä tekstejä on säilynyt paljon, mutta niitä on tutkittu varsin vähän. Mari-Liisa Varila tarkastelee väitöstutkimuksessaan tieteellisten tekstien kopioimista 1500-luvun Englannissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekstien tuottajat eivät aina toistaneet varhaisempia tekstejä sellaisenaan, vaan käyttivät lähteitään valikoivasti ja muokkasivat tieteellistä tietoa uudenlaiseen asuun.

– Sekä käsin kirjoitettujen että painettujen tekstikokoelmien laatijat suhtautuivat tekstien ja teosten rajoihin joustavasti, poimien lähdeaineistosta tärkeinä ja kiinnostavina pitämiään asioita ja yhdistellen tietoa useista eri lähteistä. Lähteitä tai tekstien välisiä rajoja ei kuitenkaan aina merkitty selvästi, mikä vaikeuttaa tekstien tunnistamista ja asettaa siten haasteita tutkimukselle, Varila kertoo.

Kirjoja painettiin Euroopassa 1400-luvun puolivälistä alkaen, mutta tekstejä kopioitiin 1500-luvulla yhä paljon myös käsin. Varilan tarkastelemissa käsikirjoituksissa onkin useita tekstejä ja kuvia, jotka voidaan yhdistää 1500-luvun englannin- ja latinankielisissä painetuissa lähteissä esiintyvään aineistoon.

Osa teksteistä on todennäköisesti kopioitu painetuista kirjoista. 1500-luvun lukija saattoikin käyttää näitä kahta mediaa samaan tapaan kuin nykylukija hyödyntää sekä sähköisiä että painettuja tekstejä. Käsikirjoituksia ja painettuja kirjoja tutkitaan kuitenkin usein erikseen.

– 1500-luvun Englannissa tekstejä oli saatavilla monessa eri muodossa ja useilla eri kielillä. Saadaksemme kattavan käsityksen tämän aikakauden tekstintuotannosta, käsikirjoituksia ja painettuja kirjoja tulisikin tarkastella rinnakkain, Varila toteaa.

Sivumäärän rajoitukset vaikuttivat tekstien sisältöön

Varila tarkasteli tutkimuksessaan kolmen tieteellisen käsikirjoituksen ryhmää, jotka voidaan yhdistää englantilaiseen villa- tai kangaskauppiaaseen Thomas Butleriin (1500–1556). Butler on myös omakätisesti kopioinut osan käsikirjoitusten teksteistä. Hänen englantinsa poikkeaa kirjoitusasultaan aikakauden painetussa kirjallisuudessa käytetystä kielestä. Butler myös työstää kopioimiaan tekstejä esimerkiksi lyhentäen tekstirakenteita ja sanoja.

– Tekstintuotannon kielelliset piirteet ovat vuorovaikutuksessa fyysisten piirteiden kanssa. Kun kopioija esimerkiksi lähestyi kirjoittaessaan sivun alareunaa, hän saattoi lyhennellä kopioitavaa tekstikokonaisuutta mahduttaakseen sen sivulle. Toisaalta lyhyitä tekstejä saatettiin lisätä puolityhjien sivujen täytteeksi. Ammatikseen kirjoittavat joutuvat yhä ottamaan työssään huomioon erilaisia sana- ja sivumäärärajoituksia. Vuorovaikutus tekstin sisällön, kielen ja ulkoisen olomuodon välillä tulisikin huomioida esimerkiksi kielitieteellisessä tutkimuksessa, Varila toteaa.

Varilan työssään tarkastelemat, Yalen yliopiston kokoelmiin kuuluvat käsikirjoitukset sisältävät esimerkiksi lääketieteellisiä ja astrologisia tekstejä. Varilan väitöskirja sisältää näiden aiemmin lähes tuntemattomien käsikirjoitusten tarkat kuvaukset.

– 1500-luvun alkupuolen tekstintuotantoa on tutkittu yllättävän vähän, vaikka tämä ajanjakso on erittäin kiinnostava käsikirjoituskulttuurin ja kirjapainotaidon vuorovaikutuksen näkökulmasta, kertoo Varila.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512964451
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Varila Mari-Liisa
Laajuus:354 s.
ISBN:9789512964451
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:Anglicana Turkuensia 31
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl