SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Human papillomavirus infections in early childhood - Immune response and disease outcome in Finnish Family HPV Study Cohort

Koskimaa Hanna-Mari

Papilloomavirus (HPV, human papillomavirus) infektoi ihon ja limakalvojen jakautuvia epiteelisoluja eri puolilla kehoa. HPV-tartunnat ovat hyvin yleisiä ja useimmiten oireettomia tai aiheuttavat hyvänlaatuisia muutoksia, kuten syyliä ja papilloomia.  Useimmiten elimistö tunnistaa viruksen infektoimat solut, aktivoi puolustusjärjestelmänsä ja lopulta hävittää viruksen ja sen aiheuttamat muutokset.

Papilloomavirustyyppejä tunnetaan kuitenkin lukuisia. Joidenkin HPV-tyyppien tiedetään yhdessä muiden vaaratekijöiden kanssa aiheuttavan isäntäsoluissaan pahanlaatuisia muutoksia, estävän elimistön immuunijärjestelmän toimintaa ja siten aikaansaavan syövän kehittymisen esiasteiden kautta. Kohdunkaulan syöpä on parhaiten tunnettu HPV:n aiheuttama syöpä, mutta viruksen merkitys pään ja kaulan alueiden syöpien riskitekijänä kasvaa jatkuvasti. Syöpää aiheuttavia virustyyppejä kutsutaan korkean riskin HPV-tyypeiksi, joista tärkeimmät ovat HVP 16 ja HPV 18.

Äidin HPV-vasta-aineet siirtyvät istukan kautta lapseen

Koskimaa selvitti väitöskirjatutkimuksessaan HPV-tartuntojen yleisyyttä vastasyntyneillä ensimmäisten elinkuukausien aikana sekä niiden vaikutusta lapsen oman immuniteetin muodostumiseen.  Tutkimus on osa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja Tyksin naistentautien klinikan HUPA-seurantatutkimusta, jossa on vuodesta 1998 lähtien selvitetty suun ja sukuelinten alueen HPV-tulehduksen taudinkulkua, tartuntatapoja ja immuniteettia 329:ssä tutkimukseen osallistuneessa perheessä.

– Lasten HPV-infektioista tiedetään hyvin vähän, eikä niillä ole ajateltu olevan merkitystä aikuisiän infektioille. Tutkimuksessamme kuitenkin löytyi suun HPV-tulehdus 18 %:lla tutkituista vastasyntyneistä. Lapsen ja äidin HPV-tyyppien samankaltaisuus viittaa vahvasti siihen, että varhaislapsuudessa tärkein viruksen tartuttaja on äiti. Äidin HPV-vasta-aineet siirtyvät suoraan istukan kautta lapseen, Turun yliopistossa väittelevä Hanna-Mari Koskimaa kertoo.

Immunologinen muisti on todiste lapsen aiemmasta HPV-tulehduksesta

Tutkimus osoitti myös, että suurimmalla osalla testatuista lapsista, jotka nyt ovat iältään 11–16-vuotiaita, oli veressään HPV tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja. Muistisolut syntyvät, kun elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu tartunnan seurauksena. Muistisolujen avulla elimistö tunnistaa saman viruksen aiheuttaman uuden tartunnan ensitartuntaa nopeammin.

– Tuloksemme vahvistavat, että suurimmalla osalla tutkituista lapsista oli ollut todellinen HPV 16 -tartunta jo aiemmin. Tulos on merkittävä, sillä aiempia tutkimuksia lasten HPV-tartuntoihin liittyvästä soluvälitteisestä immunologiasta ei ole julkaistu, väittelijä toteaa.

Viruksen tartuntatavalla saattaa olla merkitystä

HPV voi siirtyä äidistä lapseen periaatteessa joko istukan tai synnytyskanavan kautta. HPV:n löytyminen istukasta lisäsi lapsen suun HPV-tulehduksen riskiä kahdeksankertaisesti.

– Vastaavasti vastasyntyneellä oli nelinkertainen riski saada suun HPV-tulehdus, mikäli napaverestä löytyi HPV:tä. Lisäksi näillä lapsilla havaittiin jossain määrin heikompi hankittu immuniteetti HPV 16:lle. Viruksen siirtymisreitillä saattaa siis olla merkitystä lapsen HPV-tulehduksen paranemiselle, immuniteetin muodostumiselle ja tuleville HPV-tartunnoille, Hanna-Mari Koskimaa arvioi.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512965816
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Koskimaa Hanna-Mari
Laajuus:133 s.
ISBN:9789512965816
Julkaisuvuosi:2016
Sarja:D osa 1245
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl