Healing response to coronary stenting in acute coronary syndrome. Early Anatomical and Functional Healing Assessed by Optical Coherence Tomography and Flow Reserve

Varho Ville

Vaikka pallolaajennuksessa käytetään  moderneja laitteita, osalla potilaista sepelvaltimot paranevat hitaasti. Turun yliopistossa väittelevä Ville Varho vertaili tutkimuksessaan sydäninfarktin hoidossa käytettyjen laitteiden vaikutusta sepelvaltimoiden paranemiseen.

Ville Varho osoitti väitöstutkimuksessaan, että sepelvaltioiden paraneminen viivästyi osalla potilaista myös moderneilla stenteillä toteutettujen pallolaajennusten jälkeen. Stentit ovat sepelvaltimoiden sisään pallolaajennuksella asennettavia metalliverkkoputkia, jotka auttavat pitämään suonen avoimena.

– Sepelvaltimotauti on merkittävä kansantauti etenkin suomalaisessa tautiperimässä, ja väestön ikääntyessä sepelvaltimotautikohtauksia ilmenee yhä enemmän. Hoitojen kehittymisen myötä tautikuolleisuus on onneksi  laskenut huomattavasti ja ohittanut Länsi-Euroopassa jo syöpäkuolleisuuden. Silti osa sepelvaltimoista paranee huonosti pallolaajennuksen jälkeen, Varho sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Varho vertaili sydäninfarktin hoidossa käytettyjen stenttien vaikutusta potilaan sepelvaltioiden paranemiseen. Tutkimusmenetelminä hän käytti valokerroskuvausta, painevaijerimittausta ja Doppler-ultraäänilaitetta.

Pallolaajennuksen jälkeen stentti peittyy aina potilaan terveellä kudoksella. Osalla potilaista stentin peittyminen oli kuitenkin vaillinaista, kun pallolaajennuksesta oli kulunut 2–3 kuukautta. Stentin vaillinainen peittyminen altistaa potilaan hyytymän aiheuttamalle sepelvaltimotukokselle. 

– Tämä puoltaa nykykäsitystä, jonka mukaan hyytymisenestolääkitystä on syytä jatkaa 6–12 kuukautta. Valokerroskuvaus on ainutlaatuinen menetelmä tilanteen tarkkailuun, mutta kuvien tulkintaan tarvitaan standardointia ja automatisointia, Varho toteaa.

Varho havaitsi tutkimuksessaan, että monilla potilailla myös sepelvaltimoiden toiminnallinen paraneminen oli puutteellista pallolaajennuksen jälkeen. Suurella osalla potilaista veren virtaus ei lisääntynyt toimenpiteen aiheuttaman rasituksen vaatimalla tavalla, mikä oli kytköksissä stentin peittymättömyyteen.

– Tutkimuksessa kykenimme  tarkastelemaan virtausta luotettavasti rintakehän päältä tehtävällä ultraäänitutkimuksella, mikä osoittautui toimivaksi kajoamattomaksi tutkimusmenetelmäksi stenttauksen jälkeisessä seurannassa, Varho sanoo.

Tulevaisuudessa pallolaajennuksissa keskitytään yhä yksilöllisempään hoitoon. Kajoavat ja kajoamattomat tutkimusmenetelmät auttavat määrittämään hyytymisenestolääkityksen ja uusintatoimenpiteiden tarpeen.

Väitöskirja on englanninkielinen