SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Real-life challenges of stroke prevention in patients with atrial fibrillation - The FibStroke Study

Palomäki Antti

Antti Palomäki tutki väitöstutkimuksessaan yli 4000 suomalaisen eteisvärinää sairastavan potilaan aivotapahtumaa edeltäneitä olosuhteita vuosien 2003–2012 välisenä aikana. Merkittävä syy aivoverenkiertohäiriöihin oli se, että lähes puolella potilaista ei ollut verenohennuslääkitystä käytössä aivotapahtuman ilmaantuessa.

Yleisimmät syyt lääkityksen käyttämättömyyteen olivat harvoin ilmaantuvat eteisvärinäkohtaukset, aikaisemmat verenvuodot, potilaan kieltäytyminen lääkityksestä tai omatoiminen lääkityksen lopettaminen sekä alkoholiongelma.

– Verenohennuslääkityksen alikäyttö oli koko tutkimusjakson aikana merkittävä syy eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin taustalla, Palomäki toteaa.

Verenohennuslääkityksestä tulee huolehtia etenkin rytminsiirron yhteydessä

Kohtauksellista eteisvärinää sairastavien potilaiden rytmi voidaan yrittää kääntää takaisin normaaliin sinusrytmiin joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Jo aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että rytminsiirron jälkeiseen aikaan liittyy suurentunut aivoinfarktiriski, mikäli potilaalla ei ole verenohennuslääkitystä käytössä.

Nykyiset hoitosuositukset ovatkin muuttuneet aikaisempaa aktiivisemmaksi rytminsiirron yhteydessä käytettävän verenohennuslääkityksen suhteen. Väitöstutkimuksessa rytminsiirron jälkeen aivoinfarktin saaneista potilaista 65 prosentilla ei ollut verenohennuslääkitystä käytössä. Aivoinfarkteista 78 prosenttia ilmaantui akuutin, eli alle 48 tuntia kestäneen eteisvärinäkohtauksen, rytminsiirron jälkeen. Suurin osa aivoinfarkteista ilmaantui kahden vuorokauden kuluessa rytminsiirrosta.

– Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että verenohennuslääkityksestä tulee huolehtia myös akuutin rytminsiirron yhteydessä, Palomäki huomauttaa.

Verenohennuslääkitystä käyttävien potilaiden leikkaustoimenpiteissä on aina omat haasteensa, sillä verenohennuslääkityksen tauottamiseen voi liittyä suurentunut aivoinfarktiriski. Toisaalta toimenpiteeseen liittyvä vuotoriski on suurempi, mikäli toimenpide tehdään verenohennuslääkitystä tauottamatta.

Väitöstutkimuksen perusteella noin 6 prosenttia eteisvärinäpotilaiden aivoinfarkteista edelsi toimenpide viimeisen 30 vuorokauden aikana. Toimenpidettä edeltävä verenohennuslääkitys oli tauotettu toimenpiteen ajaksi neljällä potilaalla viidestä.

– Verenohennuslääkityksen käytöstä toimenpiteiden yhteydessä on viime vuosina tullut runsaasti lisää tietoa.  Nykyään tiedetään, että merkittävä osa etenkin pienemmistä toimenpiteistä voidaan tehdä turvallisesti verenohennuslääkitystä tauottamatta, Palomäki sanoo.

Väitöstutkimuksessa vertailtiin myös kohtauksellista ja kroonista eteisvärinää sairastavien potilaiden aivotapahtumien eroja. Kuolleisuus 30 päivän sisällä aivoinfarktin jälkeen oli matalampi kohtauksellista eteisvärinää kuin kroonista eteisvärinää sairastavilla potilailla.

Väitöstutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa tyypillisimpiä riskitilanteita, jotka ovat usein taustalla eteisvärinäpotilaan sairastuessa aivoinfarktiin. Kiinnittämällä huomiota näiden erityistilanteiden huolelliseen hoitoon, voidaan eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktien määrää jatkossa vähentää.

Väitöskirja on englannikielinen

Tuotenumero:9789512967742
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Palomäki Antti
Laajuus:92 s.
ISBN:9789512967742
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:D osa 1277
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl