SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Prognostic biomarkers in endometrioid endometrial carcinoma

Huvila Jutta

Kohdunrungon syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Suomessa todetaan vuosittain yli 800 uutta tapausta. Kohdunrungon syövän esiintyvyys väestössä nousee. Nousu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tärkeimpien riskitekijöiden – ylipainon ja diabeteksen – lisääntymisestä sekä lapsiluvun pienentymisestä. Taudin ennuste on kuitenkin yleensä hyvä: noin 80 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kuitenkin joka kymmenennellä potilaalla, jonka taudin riskin arvioidaan nykyisten menetelmien perusteella olevan matala, tauti käyttäytyy aggressiivisesti.

– Vaikka kaksi syöpäkasvainta näyttäisi mikroskoopilla samanlaisilta, se ei tarkoita sitä, että niiden käyttäytyminen oli samanlaista. Täytyy löytää muita menetelmiä tulkita syöpäsolun sisintä, jotta hoidot voitaisiin räätälöidä kunkin potilaan syöpää varten; sitä on henkilökohtainen lääketiede, Turun yliopistossa väittelevä Jutta Huvila toteaa.

Lisätyökalut ovat tarpeen, sillä potilaan syövän ennusteen arviointi on tärkeää, jotta oikeat hoitomuodot kohdentuvat niitä tarvitseville potilaille.

– Nyt käytössä olevat riskiarviointimenetelmät pohjautuvat kliinisiin ja patologisiin muuttujiin eikä kudosmerkkiaineita – laajamittaisesta tutkimuksesta huolimatta – käytetä järjestelmällisesti riskiarvioinnissa.

Aineistona yli 600 potilaan syöpänäytteet

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää tavallisimman kohdunrungon syövän alatyypin, endometrioidin syövän käyttäytymistä sekä määrittää ennusteellinen, immunohistokemiallisiin värjäyksiin pohjautuva merkkiainepaneeli taudin luokittelemiseksi. Tutkimusaineisto muodostui 640 potilaasta, joita on pisimmillään seurattu 30 vuoden ajan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Upsalan ja Bergenin yliopistojen kanssa.

Tutkimus vahvisti aiemmat tulokset progesteronireseptorin sekä p53-proteiinin merkityksestä endometrioidin kohtusyövän uusimis- ja kuolemanriskin arvioinnissa. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin l-asparaginaasi (ASRGL1) täysin uutena taudin käyttäytymistä ennustavana merkkiaineena.

Jatkotutkimuksessa sovellettiin koneoppimiseen pohjautuvia analysointimenetelmiä käyttökelpoisen merkkiainepaneelin valitsemiseksi. Tutkimus osoitti, että kudosnäytteistä määritetty p53- ja ASRGL1-profiili luokitteli kasvaimet luotettavasti kliiniseltä taudinkuvaltaan ja ennusteeltaan merkittävästi eroavaan ryhmään.

– Tämän yksinkertaisen menetelmän avulla voitaisiin tulevaisuudessa kohdistaa seuranta ja lisähoidot niille potilaille, joilla taudin uusiutumisriski on kohonnut, Huvila sanoo.

Väitöskirja on englanninkielinen

 

Tuotenumero:9789512968053
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Huvila Jutta
Laajuus:118 s.
ISBN:9789512968053
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:D osa 1282
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl