SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Cardiovascular risk factors and cardiovascular risk prediction from childhood to adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Nuotio Joel

Sepelvaltimotaudin kehitys on vahvasti yhteydessä riskitekijöihin, joista tärkeimmät ovat suurentunut veren “paha” kolesteroli, kohonnut verenpaine sekä tupakointi. Suomessa oli 1960-luvulla väestöön suhteutettuna maailman korkein sepelvaltimotautikuolleisuus. Määrä on saatu laskemaan työikäisessä väestössä Suomessa yli 80 prosentilla 1960-luvulta lähtien. Kaksi kolmasosaa kuolleisuuden vähentymisestä selittyy verenpaine- ja kolesterolitasojen laskulla sekä tupakoinnin vähentymisellä. Kaikesta huolimatta sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy Suomessa aiheuttaen kuolemista joka viidennen.

– Tutkimuksessamme todettiin veren kolesteroliarvojen vuosikymmeniä jatkuneen myönteisen kehityksen tasoittuneen vuosien 2007 ja 2011 välillä. Lisäksi kolmasosalla tutkituista oli kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Toisaalta myönteisenä asiana sydänterveyden kannalta nähtiin verenpainetasojen ja veren triglyseridien lasku, Nuotio sanoo.

Nuotio ei tutkimuksessaan selvittänyt tasoittumisen syytä. Muiden tutkimusten perusteella vuosien 2007 ja 2011 välillä esimerkiksi voin käyttö on lisääntynyt, ja tämä on voinut heijastua kolesteroliarvoihin.

Suurentuneen riskin omaavat voidaan tunnistaa jo lapsena tarkemmin toistomittauksia sekä geneettistä tietoa hyödyntämällä

Nuotio osoittaa tutkimuksessaan, että lapsuudessa verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta. Geneettistä tietoa käyttämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsena yksilöt, joilla on kohonnut riski rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin aikuisena.
 
– Tulostemme perusteella lapsuuden verenpaine- ja kolesterolitasojen arvioinnissa on syytä käyttää vähintään kahdesti toistettua mittausta, kolmas mittaus ei näytä tuovan enää merkittävää lisähyötyä. Lisäksi geneettistä informaatiota hyödyntämällä voidaan tarkemmin tunnistaa jo lapsuudessa yksilöt, joilla on suurentunut riski aikuisiällä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Nuotio toteaa.
 
Valtimotaudin tiedetään alkavan jo lapsuudessa. Muutoksia kehittyy iän myötä kaikille, mutta haitallisten valtimoplakkien syntyminen on vahvasti sidoksissa riskitekijäaltistukseen. Plakit saattavat ahtauttaa valtimoa, verenkierto heikkenee ja kohdekudokseen voi syntyä hapenpuute, tästä aiheutuu esimerkiksi vakaassa sepelvaltimotaudissa esiintyvä rasitusrintakipu. Revetessään plakki voi laukaista paikallisen hyytymän syntymän valtimoon aiheuttaen näin suonen tukkeutumisen ja sepelvaltimotautikohtauksen.
 
– Sepelvaltimotaudin dynaamisen, koko elämänkaaren mittaisen kehittymisen vuoksi esimerkiksi kolesteroliarvoihin kohdistuva ehkäisytyö on sitä vaikuttavampaa, mitä nuoremmalla iällä se aloitetaan. Tärkeää olisi tunnistaa korkeassa riskissä oleva yksilöt jo varhain, sanoo Nuotio.
 
Nuotion väitöskirjatutkimus on osa laajaa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, josta oli käytettävissä tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä yli 2000 osallistujasta. LASERI-tutkimus on jatkunut Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa jo yli 30 vuoden ajan ja se on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.
 
väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512968343
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Nuotio Joel
Laajuus:160 s.
ISBN:9789512968343
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:D osa 1287
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl