SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa

Seppälä Tellervo

​ Nykyihmisten sairastavuuden tyyppi on muuttunut. Elämäntapasairauksien (NCD) katsotaan liittyvän ensi sijassa yksilön elintapoihin, mutta myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
 
– Huonoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat kärsivät elintapasairauksista eniten ja ne pahentavat eriarvoisuutta entisestään. Tähän sairausryhmään kuuluvat sydän-ja verenkiertoelinten sairaudet, tyypin 2 diabetes, monet keuhkosairaudet, osa tuki-ja liikuntaelinten sairauksista sekä syöpätaudeista, Seppälä kertoo.
 
Seppälän mukaan kliinisen kokemuksen pohjalta on herännyt ristiriitainen tunne oikeasta menettelytavasta.
 
– Osa vastaanotolla käyvistä potilaista on ilmaissut, että he eivät ole tienneet esimerkiksi ylipainon terveyttä huonontavista vaikutuksista ja osa on tuonut voimakkaasti esiin kantansa sen suhteen, että heidän elintapansa eivät kuulu lääkärille. Lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilökunnan on katsottu syyllistävän potilaita ohjeillaan. Toisaalta juuri perusterveydenhuollon katsotaan olevan se taho, jolle ennaltaehkäisevän työn ja elintapaohjauksen katsotaan kuuluvan, Seppälä sanoo ja korostaa, että ohjeiden antaminen ja elintapojen muuttaminen tulisi nähdä elämänlaatua parantavana tekijänä, ei itsemääräämisoikeuden rajoitteena tai arkielämän lääketieteistämisenä.

Sokeriaineenvaihdunnan vaikutus elämänlaatuun

Seppälä kartoitti väitöstutkimuksessaan perusterveinä itseään pitäneiden, mutta jonkin valtimotaudin riskitekijän omanneiden henkilöiden elämänlaatua. Vuosina 2005–2007 toteutettuun kartoitukseen osallistui 2 752 lounaissuomalaista.
– Totesimme, että sokeritaudin esiasteilla ei ollut vaikutusta tutkittujen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, mutta tuoreella tyypin 2 diabeteksella oli elämänlaatua huonontava vaikutus. Sen perusteella heräsi kysymys siitä, missä vaiheessa perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin on syytä aloittaa diagnostiset sokeritaudin tutkimukset ja mahdollinen hoito, Seppälä kertoo.

Kartoituksen mukaan ylipaino huonontaa erityisesti naisten fyysistä elämänlaatua. Miesten kohdalla muutos ei ole niin selvä. Kummankaan sukupuolen kohdalla ei todeta vaikutusta psyykkiseen elämänlaatuun. Painonhallinnan onnistumista arvioineessa tutkimusosiossa todettiin, että henkilöt, joille kertyi painoa, saivat matalimmat pisteet kaikilla elämänlaadun osa-alueilla ja heillä oli myös selvästi enemmän depressiivisiä oireita.

– Todettu ylipaino ja tupakointi lisäsivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden haluttomuutta edes keskustella omista elämäntavoistaan perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Tutkitun korkealla koulutustasolla ja runsaslukuisilla vastaanottokäynneillä vaikutti olevan päinvastainen vaikutus, Seppälä kertoo.

Tuotenumero:9789512968169
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Seppälä Tellervo
Laajuus:92 s.
ISBN:9789512968169
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:C osa 436
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl