SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Orthographe et reconnaissance des mots parlés chez les apprenants tardifs de L2

Veivo Outi

Sanojen kirjoitusasun aktivoitumisesta puheen prosessoinnissa on aikaisempaa näyttöä lähinnä äidinkielen puhujilla. Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhetta kuunneltaessa myös vieraan kielen oppijoilla.

– Oli yllättävää, että aihetta oli tutkittu niin vähän vieraan kielen oppijoilla, vaikka juuri heillä oppiminen perustuu usein kirjoihin ja teksteihin. Väitöstutkimukseni tulokset kuitenkin osoittavat, että sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhutun kielen prosessoinnissa myös suomalaisilla ranskan kielen oppijoilla. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin myös kielitaidon vaikutusta ortografian aktivoitumiseen, eli huomioitiin, että vieraan kielen oppijat eivät ole mikään yhtenäinen joukko, Outi Veivo kertoo.

”Orvuaar” eli siis ”au revoir”?

Tutkimus osoitti, että vieraan kielen sanojen kirjoitusasu aktivoitui enemmän edistyneillä oppijoilla. Aloittelevat oppijat taas tukeutuivat enemmän äidinkielen kirjoitusjärjestelmään. Esimerkiksi ranskan kielen ”näkemiin”, eli ”au revoir”, aktivoi edistyneiden oppijoiden mielessä ranskan kielen kirjoitusasun ”au revoir”, kun taas vähemmän edistyneiden oppijoiden mielessä aktivoitui kirjainyhdistelmä ”orvuaar”. Tällainen äidinkielen äänteiden ja kirjainten välisten vastaavuuksien aktivoituminen saattaa hidastaa vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistusta.

– Voisi sanoa, että sellaisissa kielissä kuin ranska tai englanti, joissa sanojen kirjoitusasu poikkeaa melko lailla ääntämisasusta, kielenoppija joutuu ikään kuin opettelemaan sanat kahteen kertaan: siten kuin ne kirjoitetaan ja siten kuin ne lausutaan, Veivo kuvailee.

Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että sanojen ortografinen muoto on tallentunut muistiin vahvemmin kuin fonologinen muoto, ja että tämä ero säilyy varsin edistyneillä kielenoppijoillakin.

Silmänliikkeistä tietoa puheen prosessoinnista

Ortografian aktivoitumista puhuttujen sanojen tunnistuksessa tutkittiin kokeellisten psykolingvististen menetelmien avulla. Yhdessä tehtävätyypissä koehenkilöt kuulivat sanoja, ja heidän piti päättää olivatko sanat ranskaa vai eivät. Ennen kohdesanaa ruudulla vilahti nopeasti (67 ms) kirjoitettu sana. Tulokset osoittivat, että tällainen täysin tiedostamaton ortografinen ärsyke vaikutti siihen, miten nopeasti puhuttu sana tunnistettiin. Toisessa tehtävätyypissä koehenkilöiden piti yhdistää ranskan kielen sanojen puhuttu ja kirjoitettu muoto toisiinsa samalla kun heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin. Ruudulla näkyi kohdesanan lisäksi kilpailijasana, joka muistutti kohdesanaa kirjoitus- tai äänneasultaan. Silmänliikkeitä analysoimalla saatiin selville, missä vaiheessa tunnistusprosessia ortografinen informaatio aktivoitui. Kokeisiin osallistui yhteensä 206 suomenkielistä ranskan oppijaa.

Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä, kun vieraan kielen sanojen tunnistusmekanismeja halutaan ymmärtää ja mallintaa. Vieraan kielen sanastotiedon epäsymmetrisyyttä ja sanojen kirjoitusasun aktivoitumista ei nimittäin juurikaan ole huomioitu vieraan kielen sanantunnistusmalleissa. Vaikka tutkimus oli luonteeltaan perustutkimusta, on sen tuloksilla myös soveltamismahdollisuuksia.

– Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvittää, voidaanko erilaisilla opetusmenetelmillä vahvistaa yhteyttä sanojen kirjoitus- ja äänneasun välillä ja siten helpottaa vieraan kielen puheen ymmärtämistä, Outi Veivo toteaa.

Väitöskirja on ranskankielinen

Tuotenumero:9789512968688
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Veivo Outi
Laajuus:175 s.
ISBN:9789512968688
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:B osa 437
15,00 €
(sis. ALV 10%)
Määrä: kpl