Oligomeric ellagitannins of Epilobium angustifolium: quantification and bioactivity assessment

Baert Nicolas

Märehtijöille rehun joukossa syötettävä maitohorsma vähentää eläinten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Nicolas Baertin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus auttaa etsittäessä keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä.

Se, miten tanniinit vaikuttavat, on kuitenkin ollut vaikeasti tutkittavissa, sillä tanniinirakenteita ilmenee kasvikunnassa monissa eri muodoissa.

– Kun opimme ymmärtämään, millainen vaikutus tanniinien rakenteella on niiden bioaktiivisuuteen, voimme ottaa käyttöön tarkemmin valikoituja rehuja ja näin hyödyntää luonnonvaroja aiempaa tehokkaammin, Nicolas Baert sanoo.

Baert keskittyi työssään yhteen rakenteelliseen tekijään: tanniinien oligomerisaatioasteeseen. Hän eristi maitohorsmasta (Epilobium angustifolium) oligomeerisia ellagitanniineja eli fenolisia tanniiniyhdisteitä ja tutki, miten ellagitanniinien koko vaikutti niiden bioaktiivisuuteen.

Väitöstutkimuksensa aikana Baert myös kehitti erittäin korkean erotuskyvyn nestekromatografiatandemmassaspektrometriaan (UHPLC-MS/MS) perustuvan menetelmän, jolla valittuja ellagitanniineja voitiin analysoida. Tätä menetelmää käyttämällä tutkittiin ellagitanniinien ja muiden fenolisten yhdisteiden esiintymistä sekä kasvin eri osissa että erillisissä kasvipopulaatioissa.

– Huomasin, että oligomeerisia ellagitanniineja on runsaasti maitohorsmassa. Itse asiassa ne muodostavat noin 10–15 prosenttia kasvin kuivapainosta. Otimme Turussa näytteitä 10 eri populaatiosta. Maitohorsman lehtien, kukkien ja varsien välillä ilmeni merkittäviä eroja, mutta populaatioiden väliset erot olivat pieniä, Baert kertoo.

Työn toisessa osassa hän tutki oligomerisaatioasteen vaikutusta ellagitanniinien bioaktiivisuuteen sekä naudan keinopötsissä tehdyillä testeillä  että lampaiden ja vuohien suoliston loisella.

– Tanniinikoostumukseltaan oikeanlainen rehu on yksi potentiaalinen ja lupaava keino, jolla voimme parantaa eläintuotannon tehokkuutta ja nautojen hyvinvointia vähentäen samalla niiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, Baert kertoo lisäten, että eläintuotanto tuottaa noin 15 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Nuo päästöt muodostuvat pääasiassa metaanista, jota märehtijät tuottavat ja vapauttavat.

Väitöskirja on englanninkielinen