SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

European Borders of Justice – Practical Reasoning on Free Movement within the European Union

Heinikoski Saila

Heinikoski tarkastelee väitöstutkimuksessaan sitä, millaisilla argumenteilla suurimmissa EU-maissa puolustetaan ja kritisoidaan ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatetta. Heinikosken tutkimusaineisto koostuu Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Espanjan ja Romanian valtionpäämiesten ja sisäministerien puheista vuosina 2004–2015 sekä vapaasta liikkuvuudesta vastaavien EU-komissaarien puheista.

– Kiinnostuin aiheesta David Cameronin vuonna 2010 alkaneen ensimmäisen pääministerikauden aikana. Tuolloin Itä-Euroopasta tulevat EU-kansalaiset herättivät Britannian kansalaisissa kritiikkiä, ja Cameron käyttikin tilannetta hyväkseen lupaamalla EU-kansanäänestyksen seuraavien vaalien jälkeen, Heinikoski kertoo.

Vapaa liikkuvuus on kohdannut haasteita jatkuvasti. 2000-luvulla esimerkiksi Italian ja Ranskan keskustaoikeistolaiset valtapuolueet pyrkivät rajoittamaan romanien vapaata liikkuvuutta. Kesän 2010 romanikarkotuskohun jälkeen päähuomio on kuitenkin siirtynyt EU:n ulkopuolelta tuleviin ihmisiin. Myös suurimmat kiistakapulat Italian ja Ranskan välillä ovat koskeneet turvapaikanhakijoiden vapaata liikkuvuutta.

– Italiassa Silvio Berlusconin viimeisen hallituskauden aikana myönnettiin Schengen-viisumeita oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Tästä Ranskassa vallassa ollut Nicolas Sarkozy ei pitänyt vaan vaati unionille yhteisiä maahanmuuttosäännöksiä.

Vapaata liikkuvuutta ei politisoitu kaikkialla

Heinikoski loi väitöskirjassaan uuden käsitteellisen viitekehyksen, jonka avulla hän eritteli poliittisia diskursseja sen mukaan, millaisiin moraalikäsityksiin lausumat pohjautuvat. Tutkimus osoittaa, että väitteiden perustelut olivat hyvin samanlaisia siitä huolimatta, että esitetyt mielipiteet olivat usein vastakkaisia.

– EU-säännöksillä koettiin olevan vakuuttava asema, sillä poliitikot vetosivat unionin sääntöihin. He perustelivat usein kansallisia toimenpiteitä EU-sääntöjen vaatimuksilla, toisinaan myös ilman perustetta. Lisäksi oman valtion oletetuilla hyödyillä ja haitoilla spekulointi oli hyvin tavallista.

Saksassa, Espanjassa ja Romaniassa poliittinen linja on pysynyt hyvin samanlaisena läpi tarkasteluajanjakson, vallassa olleesta puolueesta riippumatta. Näissä maissa liikkuvuuteen suhtauduttiin varsin myönteisesti ja korostettiin niin taloudellisia hyötyjä kuin sen asemaa EU-kansalaisten perusoikeutena. Samoilla linjoilla olivat myös EU-komissaarit, jotka korostivat liikkuvuuden hyötyjä koko EU:lle.

– Poliitikot eivät kyseenalaistaneet itse vapaan liikkuvuuden periaatetta. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, onhan Brexitkin osoittanut, että poliittisten pikavoittojen haaliminen vapaan liikkuvuuden kustannuksella voi tulla kalliiksi, Heinikoski huomauttaa.

Väitöskirja on englanninkielinen

 

Tuotenumero:9789512969715
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Heinikoski Saila
Laajuus:264 s.
ISBN:9789512969715
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:B osa 441
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl