SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Nightmares: Epidemiological studies of subjective experiences

Sandman Nils

Suomalaisista aikuisista noin puolet näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa. Usein painajaisia näkee 3–5 prosenttia suomalaisista. Painajaiset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja niiden määrä lisääntyy iän karttuessa. Näiden tulosten valossa Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka näkevät paljon painajaisia, ja heille painajaiset saattavat muodostua suureksi ongelmaksi.

– Satunnaiset painajaiset eivät yleensä aiheuta suurta harmia, mutta jatkuvat painajaiset liittyvät moniin ongelmiin. Painajaisia usein näkevillä on enemmän masennusoireita sekä unettomuutta ja he kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin vähemmän painajaisia näkevät, Sandman kertoo.

Psykologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Sandman havaitsi painajaisten liittyvän myös kaamosoireiluun. Ihmiset jotka kokivat itsensä väsyneeksi ja alakuloiseksi talvella näkivät myös runsaasti painajaisia.

– Paljon painajaisia näkevillä ihmisillä on lisäksi hieman suurempi itsemurhariski kuin ihmisillä, jotka eivät näe painajaisia. Vaikka riski itsemurhaan oli kasvanut, se oli silti erittäin pieni, ja hyvin harvat usein painajaisia näkevistä tekivät itsemurhan, Sandman painottaa.

Väitöstutkimuksen aineisto ulottui nykypäivästä 1970-luvulle ja tutkimus paljasti, että sotaveteraanit näkivät vielä 1970-luvulla noin kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet jotka eivät olleet osallistuneet sotaan. Tämä viittaa siihen, että traumaperäiset painajaiset voivat säilyä vuosikymmeniä, jollei niitä hoideta.

– Tulokset viittaavat siihen, että painaiset ovat psyykkinen yleisoire. Ne kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka voi johtua monista eri asioista, Sandman sanoo.

Unien tutkimus on suuri haaste tieteelle

Väitöskirjatutkimuksessaan Sandman myös analysoi menetelmiä, joilla unia tutkitaan. Unien tutkimiseen ei ole olemassa yhtä luotettavaa menetelmää, jolla tutkijat voisivat suoraan saada tietoa siitä, miltä unet unennäkijästä näyttävät ja tuntuvat. Väitöskirjan painajaistutkimusten tulokset perustuvat kyselyihin ja unien tutkimiseen kyselyillä liittyy haasteita.

– Täyttäessään kyselyä vastaaja ei välttämättä muista uniaan luotettavasti tai hän ei osaa tai halua kertoa niistä tarkasti. Kyselytutkimus on kuitenkin ainoa tapa saada tietoa kymmenien tuhansien ihmisten unista. Koska parempaa menetelmää ei ole tarjolla, on tärkeää pohtia menetelmän rajoituksia sekä kysymystä siitä, mitä kyselytutkimuksista voidaan päätellä ja mitä taas ei.

Väitöskirjan painajaistutkimuksista nähdään, että suuri määrä ihmisiä kokee näkevänsä paljon painajaisia. Näillä henkilöillä on myös muita hyvinvoinnin ongelmia. Tutkimuksista ei kuitenkaan saada tietoa siitä, millaisia painajaisia nämä ihmiset näkivät, eikä siitä voi päätellä, ovatko painajaiset muiden ongelmien syy vai seuraus.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen korkealaatuisia väestötutkimuksia

Väitöskirjatutkimus oli yhteistyöprojekti Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä. Sen aineistona käytettiin THL:n toteuttamaa FINRISKI-tutkimusta, joka on viiden vuoden välein toteutettava suuri terveyskysely.

Painajaisia käsittelevissä tutkimuksissa hyödynnettiin aineistoa vuosilta 1972–2012 sisältäen 78 345 iältään 25–74-vuotiasta vastaajaa. Suomessa aloitettiin varhain väestötutkimusten tekeminen ja täällä on myös hyvin luotettavat rekisterit väestön terveydestä. Siksi suomalaiset väestöaineistot ovat maailmanlaajuisestikin harvinaisia ja korkealaatuisia.

Väitöskirja on englanninkielinen

 

Tuotenumero:978951269265
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Sandman Nils
Laajuus:183 s.
ISBN:9789512969265
Julkaisuvuosi:2017
Sarja:B osa 439
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl