SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Peripheral arterial disease and erectile dysfunction in primary care

Heikkilä Arto

Nilkan ja olkavarren verenpaineiden vertaaminen eli nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus on helposti toteutettava ja edullinen menetelmä alaraajojen valtimoverenkierron arviointiin. Se soveltuu hyvin myös perusterveydenhuollon käyttöön. Menetelmässä verenpaine mitataan kahdesta jalkaterää huoltavasta valtimosta verenpainemittarin mansettia ja ultraäänianturia käyttämällä.
 
Arto Heikkilän väitöskirjan tutkimusaineisto on peräisin Kokemäenjokilaakson valtimotautien seulontaprojektista, joka toteutettiin vuosina 2005–2007. Projektissa tutkimushenkilöiltä määritettiin perinteiset valtimotaudin riskitekijät ja osalta mitattiin nilkka-olkavarsipainesuhde. Tutkimushenkilöitä oli mukana kaikkiaan 972. Henkilöt, joilla oli aikaisemmin todettu valtimotauti, diabetes tai munuaisten vajaatoiminta, suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuspotilaat, joilla todettiin alentunut nilkka-olkavarsipainesuhde, kutsuttiin seurantatutkimukseen seitsemän vuoden kuluttua.

Liikunta parantaa raja-arvoisia nilkka-olkavarsipainesuhde -arvoja

Yleisin käytetty raja-arvo nilkka-olkavarsipainesuhteelle on 0.90 tai pienempi. Tämä raja-arvo tunnistaa alaraajojen tukkivan valtimotaudin luotettavasti. Nilkka-olkavarsipainesuhteen on todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä myös yleisen valtimotautiriskin arvioinnissa. Myös raja-arvoisten nilkkaolkavarsipainesuhteiden (0.91–1.00) on uusissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen valtimotautikuolleisuuteen.
 
– Väitöskirjani seurantatutkimuksessa sain selville, että liikunta vaikuttaa positiivisesti nilkkaolkavarsipainesuhteen kehitykseen. Runsaasti liikuntaa harrastavilla naisilla ja miehillä raja-arvoiset nilkka-olkavarsipainesuhteet (0.91–1.00) paranivat merkitsevästi seitsemän vuoden seurannassa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota näiden raja-arvoisten henkilöiden kardiovaskulaariseen interventioon liikuntaa lisäämällä, unohtamatta kuitenkaan tupakoinnin lopettamisen merkitystä, Heikkilä korostaa.
 
Poikkileikkaustutkimuksessaan Heikkilä totesi myös mielenkiintoisen yhteyden pituuden ja nilkka-olkavarsipainesuhteiden sekä perifeerisen valtimotaudin välillä.
 
– Lyhyillä miehillä todettiin alhaisemmat nilkka-olkavarsipainesuhteet ja enemmän perifeeristä valtimotautia kuin pitkillä miehillä. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä todettu, Heikkilä kertoo.

Alhaisempaan nilkka-olkavarsipainesuhteeseen liittyy kohonnut erektiohäiriöriski

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erektiohäiriö on mahdollinen merkki piilevästä valtimotaudista. Siksi Heikkilä tutki nilkka-olkavarsipainesuhteen avulla aineistossaan myös erektiohäiriön yhteyttä perifeeriseen valtimotautiin.
 
– Tutkimuksessani totesin, että alhaisempi nilkka-olkavarsipainesuhde liittyi lisääntyneeseen erektiohäiriön riskiin yli 60-vuotiailla miehillä. Perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin tulisikin harkita nilkka-olkavarsipainesuhteen määrittämistä erektiohäiriöisiltä iäkkäämmiltä miehiltä mahdollisen oireettoman perifeerisen valtimotaudin toteamiseksi, varsinkin jos heillä todetaan muita kohonneita valtimotautiriskitekijöitä, Heikkilä esittää.
 
Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512972951
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Heikkilä Arto
Laajuus:114 s.
ISBN:9789512972951
Julkaisuvuosi:2018
Sarja:D osa 1366
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl