SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Lepidopteran forest defoliators in a changing climate: performance in different life-history stages, and range expansion

Fält-Nardmann Julia

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann vertaili Suomesta ja Keski-Euroopan lauhkean ilmaston lehtimetsävyöhykkeeltä kerättyjen perhosten kehittymistä munasta aikuiseksi niin erilaisissa ilmastosimulaatioissa laboratoriossa kuin luonnonoloissa metsässä.

Kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

– Ei ole yllätys, että pohjoisen alkuperäislajit, kuten tunturimittari, ovat sopeutuneet hyvin lyhyisiin kesiin. Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Hyönteisten sopeutuminen voi siis olla ripeää. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo.

Talvi ei pysäytä uusia tulokkaita

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa.

Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät -29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Todennäköisesti vielä kauemmaskin, sillä havununnaemot osaavat kätkeä munansa suojaisiin kaarnankoloihin ja lehtinunna vielä peittelee jälkikasvunsa lämpimillä villakarvoilla, Fält-Nardmann toteaa.

Myöskään ravintokasvit eivät rajoita nunnien leviämistä.

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti.

Monimuotoisuus suojaa metsiä tuholaisilta

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi unohtaa.

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512973880
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Fält-Nardmann Julia
Laajuus:113 s.
ISBN:9789512973880
Julkaisuvuosi:2018
Sarja:AII osa 347
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl