SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity systems and student experience

Hero Laura-Maija

Korkeakoulutukselle on annettu tehtäväksi innovaatiokyvykkäiden ihmisten kouluttaminen. Haaste on kunnianhimoinen. Voiko innovointia oppia? Kuinka koulutusta kannattaisi järjestää ja oppimista tukea? Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan FM Laura-Maija Hero selvitti innovaatioiden kehittämisen oppimista ammattikorkeakoulun kontekstissa.

Innovaatioita tarvitaan hyödyttämään liiketoimintaa, ratkaisemaan yhteiskunnan vaikeita ongelmia ja helpottamaan tavallisten ihmisten arkea.

Vaikka vakiintuneita toimintamalleja rikkovan, taloudellista hyötyä tuottavan teknologisen innovaation määritelmän historia on pitkä, ovat innovaatiot ovat tärkeitä kaikilla aloilla. Innovaatioiden kehittämisen oppimiseen soveltuvien toimintajärjestelmien suunnittelulla voi olla välittömiä havaittavia vaikutuksia opiskelijan osaamisen kehittymiseen. 

Minkälaista osaamista on ”innovaatiokyvykkyys”?

Hero tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan aikaisempaa tutkimusta, opettajien näkemyksiä ja opiskelijoiden oppimiskokemusta monialaisen innovaatioprojektin aikana. Tulosten pohjalta Hero löysi erilaisia keskeisiä osaamistekijöitä, joista innovaatiokyvykkyys voi muodostua.  

Yksilötasolla tällaisia ovat erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten hyvä itsetunto, itsehallinta, motivaatio ja sitoutuminen, joustavuus, saavutus- ja tulevaisuusorientaatio, luovan ajattelun taidot sekä sosiaaliset taidot, kuten verkostoitumisen ja viestinnän taidot. Tutkijan mukaan tärkeitä esille nousseita osaamisalueita innovaatioiden kehittämisessä ovat myös kehittämisprojektin hallintataidot, kuten johtamisen taidot sekä valmistamisen, tuotteistamisen, myynnin, markkinoinnin sekä yrittäjyyden suunnittelun taidot. 

– Tulevaisuusorientaatio ja nämä implementoinnin suunnitteluun liittyvät taidot näkyivät kuitenkin heikommin opiskelijoiden projektin aikaisissa päiväkirjoissa. Näiden osaamisalueiden tukeminen olisi tärkeää innovaatioiden kehittämistä opetettaessa, Hero toteaa.

Innovointia opitaan aidoissa ja monialaisissa verkostoissa

Heron mukaan innovaatioiden kehittämiseen liittyy monialainen ammatillinen yhteistyö, sillä tarve uusille ratkaisuille kumpuaa usein monimutkaisista ongelmista. Tiimien rakentaminen monialaisiksi mahdollistaa toisiaan täydentävän osaamisen ja oman asiantuntijuuden tunnistamista.

– Monialainen toimintajärjestelmä voi tukea innovaatio-oppimista, jos se mahdollistaa optimaalisesti konfliktien ja ristiriitatilanteiden syntymistä, opiskelijoille uusia verkostoja ja tiimejä, ja tilaisuuksia tunnistaa kompetensseja. Lisäksi tarvitaan työelämän avointa haastetta autenttisen oppimiskokemuksen ja verkostojen takaamiseksi, Hero suosittelee.

Hero korostaa, että monialaisissa innovaatioprojekteissa tärkein oppimiseen liittyvä muuttuja vaikuttaa olevan yhdessä toimiminen, ei niinkään tuotettu innovaatio. 

– Tunnistamalla osallistuvien opiskelijoiden vahvuuksia, heikkouksia ja osaamisen kehittämisen tarpeita on mahdollista tehdä näkyväksi toisiaan täydentävän osaamisen mahdollisuudet ja tukea yksittäisen opiskelijan oppimista osana tiimiä. Esimerkiksi opiskelijat kuvailivat, kuinka he olivat oppineet rohkaisemaan ja valmentamaan toisiaan, tietoisesti muuttamaan asennettaan tiimin hyvinvoinnin hyväksi ja jopa esimerkiksi tahallaan luopumaan johtajan asemastaan, jotta toiset voisivat oppia johtajuutta, Hero kertoo. 

Heron mukaan yksilöllisten erojen ja osallistujien heterogeenisuuden huomattiin johtavan positiiviseen rajojen purkamiseen yhteistoiminnassa, joka käynnistää kompetenssien kehittymistä ja innovaatioprosessin sisäistämistä. Monialaiset innovaatioprojektit ovat pedagoginen tapa yhdistää koulu yhteiskunnan tärkeimpiin kehittämistoimintoihin.

Innovaatiokehittämisen opetuksen suunnittelun tueksi pedagoginen malli

Väitöskirja esittää myös pedagogisen innovaatioprosessin teoreettista mallia opetuksen suunnittelun tueksi. Mallissa keskeisiä opetuksen sisältöjä ovat esimerkiksi luovien ideoiden kehittäminen, tulevaisuusorientaatio, konseptointi, prototypointi ja testaus sekä implementoinnin ja yrittäjyyden suunnittelun vaiheet. 

Heron mukaan opettajien tulisi edistää innovaatioprosessin syvää ymmärtämistä, tunnistaa opiskelijoiden motivaatio ja tukea sen kehittymistä ja säilymistä, auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita yksilötason innovaatiokompetenssissa, edistää aktiivisesti entistä tulevaisuusorientoituneempia ja toteuttamiskelpoisempia tuotoksia, fasilitoida ratkaisun kehittämisverkostoa sekä mahdollistaa siltaaminen innovaatiosta yrittäjyyden suunnittelemiseen. 

– Monialaisella, verkottuneella koulutuksella voidaan mahdollistaa uusien lisäarvoa tuottavien ratkaisujen syntyminen. Tällaisia oppimisen muotoja olisi hyvä soveltaa vaikeiden yhteiskunnallisten, ekologisten ja sosiaalisten ongelmienkin ratkomiseen. Tärkeintä on kuitenkin osaamisen kehittyminen - innovaatiokyvykkäät nuoret ovat tulevaisuutemme toivo, Hero uskoo.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512976119
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Hero Laura-Maija
Laajuus:192 s.
ISBN:9789512976119
Julkaisuvuosi:2019
Sarja:B osa 475
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl