SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Pluripotency and Genetic Stability of Human Pluripotent Stem Cells

Närvä Elisa

Kantasolusiirrännäisistä on kaavailtu tehokasta parannuskeinoa sairauksiin, jotka aiheutuvat solujen vahingoittumisesta tai toimimattomuudesta. FM Elisa Närvän väitöstutkimuksessa osoitetaan, että kantasoluissa voi laboratorioviljelyn seurauksena ilmetä genomisia muutoksia, jotka saattavat lisätä korvattavien solujen syöpäriskiä. Tutkimusprojektin tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Nature-lehdessä.

Varhaiskehityksen aikana syntyvät kantasolut kiehtovat tutkijoita ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi. Kantasoluilla on ikuinen jakaantumiskyky ja potentiaali erilaistua teoriassa jokaiseksi solutyypiksi ihmiskehossa. Tämän on ajateltu mahdollistavan solukorvaushoidon useaan parantumattomaan sairauteen. Esimerkiksi selkäydinvaurio voitaisiin korjata uusilla hermosoluilla tai diabetes parantaa uusilla haiman beeta-soluilla.

Erilaistumattomia kantasoluja voidaan eristää varhaisista alkioista tai indusoida potilaskohtaisesti aikuisen omista soluista. Kantasolujen toimintaa tunnetaan kuitenkin vielä huonosti, ja kantasolujen ylläpitäminen laboratorio-olosuhteissa on haasteellista.

Genomiset muutokset saattavat vaikeuttaa solukorvausterapioiden aloittamista

Närvän tutkimuksessa käytettiin siruteknologiaa, joka mahdollistaa aikaisempaa huomattavasti tarkemman kromosomianalyysin. Tutkimuksessa todettiin kantasolujen genomiin, eli DNA:han koodattuun perintöainekseen, kerääntyvän pieniä kopiolukumuutoksia, jotka heijastuivat solujen ilmentämiin geeneihin. Närvä osoitti väitöstutkimuksessaan ihmisen alkion kantasolujen genomin muuntuvan laboratorioviljelyn seurauksena. Jatkotutkimuksessa havaittiin tapahtuvan myös geneettisiä muutoksia, jos kantasoluja indusoitiin aikuisen soluista.

Tähän asti kantasolusiirrännäisillä on kaavailtu korvattavan toimimattomia soluja. Närvän väitöstutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että kantasoluissa tapahtuvat genomiset muutokset saattavat lisätä siirrännäisten syövänmuodostuskykyä. Kantasolujen indusointi- ja kasvatusmenetelmiä tuleekin kehittää siten, että genomisilta muutoksilta vältyttäisiin.

Väitöstyössä tutkittiin myös miten kantasolujen varhaiskehitykselle ominainen matalahappinen ympäristö muuttaa solujen toimintaa. Kantasolujen laboratorioviljelyn matalassa happipitoisuudessa todettiin tukevan kantasolujen tyypillisiä ominaisuuksia. Matalahappinen viljely saattaa täten olla yksi ratkaisu parantaa kantasolujen käyttäytymistä laboratorio-olosuhteissa.

Välttämätön kantasoluproteiini, L1TD1

Väitöstutkimukseen kuuluvassa osatyössä löydettiin lisäksi uusi ihmisen kantasoluissa ilmenevä proteiini, L1TD1. Proteiinin osoitettiin olevan välttämätön varhaisten kantasolujen toiminnalle, mikä lisää perustietoa kantasolujen ainutlaatuisesta säätelystä. Tutkimus osoitti L1TD1-proteiinin ilmenevän kantasolujen kaltaisissa syöpäsoluissa (embryokarsinooma ja seminooma), joissa L1TD1:n hiljentäminen hidasti syöpäsolujen jakaantumista. L1TD1:llä onkin potentiaalia uudeksi diagnostiseksi merkkiaineeksi tai lääkekehityskohteeksi kyseisissä syövissä.

Löydökset perustuvat useiden vuosien tutkimustyöhön professori Riitta Lahesmaan ihmisen alkion kantasoluja tutkivassa työryhmässä Turun Biotekniikan keskuksessa. Tutkimukseen osallistui useita johtavia kantasoluryhmiä, mikä mahdollisti laajan aineiston käytön. Osa Närvän väitöstutkimuksen tuloksista julkaistiin arvostetussa Nature-julkaisusarjassa, jossa ne ovat saavuttaneet laajaa kansainvälistä huomiota. Tutkimuksen tulokset ovat erittäin merkittäviä kantasolu- ja syöpätutkimuksen alalla.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512951369
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Närvä Elisa
Laajuus:129 s.
ISBN:9789512951369
Julkaisuvuosi:2012
Sarja:D osa 1035
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl