SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Kansakunnan rakentaminen ja maailmankielteisyyden poliittisuus - J L Runebergin pietismin vastustus ja sen teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt

Niittynen Ville

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa. Hän kävikin määrätietoista kamppailua pietismiä vastaan, millä oli suuri vaikutus hänen oman ajattelunsa kehitykseen. Niittysen väitöstilaisuus ajoittuu lähelle 5.2. vietettävää Runebergin päivää.

Tutkimus kattaa 1820–1840-luvut, jolloin Suomesta rakennettiin kansakuntaa kansakuntien joukkoon. Samaan aikaan maahan syntyi sen historian ensimmäinen merkittävä kansanliike, kristillinen herätysliike, jonka tavoitteet olivat lähes vastakkaiset kansakunnan rakentamiselle.

Runebergin mukaan ihmisen tehtävä oli rakentaa kauniista luomakunnasta entistä parempaa paikkaa elää.

– Kulttuuri, sivistys, taide ja tiede olivat Kaitselmuksen antamia hyviä lahjoja, eikä maailmaa tullut nähdä yksipuolisesti synnin ja turmeluksen näkökulmasta, Niittynen summaa Runebergin käsityksiä.

Aatteet ja maailmankatsomukset löivät yhteen   

Runeberg kiinnittyi ajattelussaan valistusfilosofiaan, kansallisromantiikkaan ja hegelismiin. Niiden julistama järjen ja tiedon hyödyllisyys, yksilön uhrautuminen yhteisön ja kansan puolesta, kansanrunouden arvo, optimistinen käsitys kehityksestä sekä valtion roolille annettu keskeisyys olivat kaikki yhteensopimattomia pietismin maailmankielteisyyden kanssa.

Poliittisesti Runebergin kehitys kulki nuoruuden liberaalisuudesta kohti konservatiivisuutta. Pietistien kyseenalaistettua poliittisen ja kirkollisen johdon auktoriteetin niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla Runebergin oli valittava puolensa. Hegeliläinen legalismi ja valtiokeskeisyys vahvistuivat Runebergin ajattelussa ja lehdistön sensuurikin tuli hänen silmissään hyväksyttävämmäksi.

Pietismin vastustus vaikutti varhemmin ja voimakkaammin Runebergiin

Niittynen on tutkimuksessaan selvittänyt muun muassa verkostotutkimuksen avulla Runebergin tutustumista pietismiin ja saanut tulokseksi, että pietismin vastustus vaikutti Runebergiin ja hänen tuotantoonsa jo varhain 1820-luvulla. Aikaisemmassa tutkimuksessa asia on ajoitettu vasta 1830-luvun loppuvuosiin.

Ylipäätään pietismin Runebergille asettaman haasteen perinpohjaista merkitystä ei Niittysen mukaan ole aiemmassa tutkimuksessa tuotu tarpeeksi esiin.

– Jos Runebergin aikana Suomessa ei olisi esiintynyt jyrkkää herätyskristillisyyttä siinä mitassa, kuin sitä esiintyi, kansallisrunoilijamme ajatusmaailmasta ja maailmankuvasta olisi muodostunut toisenlainen, sanoo Niittynen.

Tuotenumero:9789512978953
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Niittynen Ville
Laajuus:351 s.
ISBN:9789512978953
Julkaisuvuosi:2019
Sarja:C osa 485

Varastosaldo ei riitä.