SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Dream affect : conceptual and methodological issues in the study of emotions and moods experienced in dreams

Sikka Pilleriin

Suurin osa ihmisistä näkee unia joka yö. Unikokemuksiin liittyy monenlaisia tunnetiloja ahdistavasta pelosta, kun joku ajaa meitä takaa unessa, voimakkaaseen iloon, kun voimme lentää taivaalla kuin lintu. Miksi ylipäätään näemme unia ja miksi niihin liittyy tällaisia tunnetiloja? Näihin sekä tutkijoita että tavallisia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin etsi vastauksia Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Pilleriin Sikka. Hän tutki unissa esiintyvien tunteiden yleisyyttä, luonnetta, hermostollisia vastineita ja sitä, miten unessa koetut tunteet liittyvät hyvinvointiin. 

Jotta voisimme selittää tieteellisesti, miksi unissa koetaan tunnetiloja, meidän on ensin selvitettävä, minkälaisia nuo tunnetilat ovat. Vaikka unen tunteita on aiemminkin tutkittu, niitä koskevat teoriat ja aikaisemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. 

Joidenkin teorioiden mukaan unet painottuvat negatiivisiin tunnetiloihin, mikä heijastaa unien uhkatilanteita simuloivaa funktiota: vaarallisten tilanteiden läpikäynti turvallisesti unitilassa auttaa meitä selviytymään paremmin vastaavista vaaroista tosielämässä. Toiset uniteoriat taas väittävät, että unikokemukset ovat vain heijastusta aiemmista valvekokemuksistamme ja jatkoa niille, jolloin unikokemusten tunnetilat vain heijastavat sekä negatiivisia että positiivisia valvekokemuksiamme. 

Pilleriin Sikkan väitöskirjan tulokset osoittavat, että unien tunnetiloista saadut aiemmat ristiriitaiset tulokset johtuvat siitä, että eri tutkimuksissa on käytetty hyvin erilaisia menetelmiä unikokemusten mittaamisessa.

– Unikokemusten mittaamiseen valitut menetelmät vaikuttavat saatuihin tuloksiin ratkaisevasti. Tietyntyyppiset menetelmät johtavat tuloksiin, joiden mukaan negatiiviset tunnetilat hallitsevat unissa. Toisen tyyppiset menetelmät taas antavat päinvastaisia tuloksia, joiden mukaan unissa esiintyy runsaasti myönteisiä tunteita, Sikka selittää.

– Näin ollen se, minkälaisilla menetelmillä unikokemuksia kerätään, raportoidaan ja analysoidaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkälaisia tuloksia saadaan ja minkälaisia teoreettisia johtopäätöksiä unennäön funktioista voidaan tehdä, Sikka jatkaa.

Sikkan väitöstutkimus edistää unennäön tunnetilojen tieteellistä tutkimusta osoittamalla, että tutkimusalueen käsitteellistä ja menetelmällistä perustaa on huomattavasti selkeytettävä, jotta tutkimukset tuottaisivat luotettavia, yleistettäviä ja yhteneviä tuloksia. 

Rauhallinen mieli näkee kauniimpia unia 

Psykologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Sikka havaitsi myös, että unissa koetut tunteet ovat yhteydessä valveilla koettuun hyvinvointiin.

– Tutkimme, miten unessa koetut tunteet liittyvät paitsi valveilla koetun pahoinvoinnin, myös hyvinvoinnin eri puoliin, kuten mielenrauhaan. Tämä onkin ensimmäinen tutkimus mielenrauhan ja unisisältöjen yhteydestä, Sikka kertoo. 

Tutkimuksessa terveet koehenkilöt vastasivat valvetilan aikaista pahoin- ja hyvinvointiaan mittaavaan kyselyyn. Seuraavan kolmen viikon ajan osallistujat pitivät päivittäin unipäiväkirjaa, johon he raportoivat joka aamu kaikki näkemänsä unet ja erittelivät niissä kokemansa tunteet. 

Tutkimus osoitti, että ihmiset, joiden mieli on valvetilassa rauhallinen, näkevät nukkuessaan myönteisempiä unia. Ahdistuneet ihmiset puolestaan näkevät kielteisempiä unia. 

– Rauhallisemmalla mielellä olevat henkilöt saattavat pystyä säätelemään tunteitaan paremmin paitsi valvetilassa, myös nähdessään unia. Ahdistuneemmilla tilanne taas saattaa olla päinvastainen, Sikka esittää.

Tutkimus valottaa unessa koetun vihan aivoperustaa 

Väitöstutkimuksessaan Sikka tarkasteli myös koehenkilöiden aivosähkökäyriä, joita mitattiin kahden eri yön aikana laboratorio-olosuhteissa. Viiden minuutin REM-unen jälkeen koehenkilöt herätettiin ja heitä pyydettiin kuvailemaan näkemäänsä unta ja arvioimaan unessa kokemiaan tunteita. 

– Henkilöt, joilla oli alfa-aaltoja enemmän aivojen etuosan oikealla kuin vasemmalla puolella sekä illalla valveillaolon että REM-unen aikana, kokivat enemmän vihan tunteita unissaan, Sikka kertoo.

Aivojen alfa-aalloilla viitataan aivoaaltoihin, joiden taajuus on 8–12 hertsiä ja joita esiintyy erityisesti rentoutuneen valveen aikana. Alfa-aaltojen ajatellaan heijastavan aivoalueiden inhibitiota eli käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä. Kun alfa-aaltoja esiintyy enemmän oikealla kuin vasemmalla puolella, oikea puoli on vähemmän aktiivinen.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että tämä niin kutsuttu frontaalinen alfa-asymmetria liittyy vihan tunteisiin ja itsehillintään valveillaolon aikana. Tässä tutkimuksessa pystyimme todentamaan, että sama erityispiirre liittyy vihan tunteen kokemiseen unissa. Frontaalinen alfa-asymmetria saattaa siis heijastaa kykyä hallita vihan tunnetta sekä valveilla että unennäön aikana, Sikka toteaa.

Kaiken kaikkiaan Sikkan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että unien tunnetilat ja niiden hermostolliset mekanismit ovat samantapaisia niin unennäössä kuin valvetilassakin, ja liittyvät tunnetilojen säätelymekanismeihin.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512979387
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Sikka Pilleriin
Laajuus:228 s.
ISBN:9789512979387
Julkaisuvuosi:2020
Sarja:B osa 506

Varastosaldo ei riitä.