SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja

Lamminen Johannes

Suomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Johannes Lammisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitetään etenkin työtaisteluoikeutta koskevan kansallisen lainsäädäntömme ja soveltamiskäytäntömme perusteita, tilaa sekä kehittämistarpeita.

– Esimerkiksi protestiluonteiset tai toistuvasti selvästi työrauhavelvoitetta rikkovat palkansaajanpuolen toimenpiteet ovat Suomessa lisänneet keskustelua 1940-luvulta peräisin olevan työrauhajärjestelmämme toimivuudesta, Lamminen kertoo.

Lammisen tutkimuksessa Suomen työtaisteluoikeutta ja sen kehittämistarpeita arvioidaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden lisäksi Ruotsiin ja Saksaan kohdistuvasta vertailevasta näkökulmasta.

– Kiinnostusta Ruotsiin ja Saksaan lisää näiden maiden hyvin alhaiset työtaisteluiden määrät suhteessa Suomeen sekä Euroopan yleiseen tasoon. Maat ovat vertailun näkökulmasta perusteltavissa myös muun muassa yhteisen lainsäädäntötaustan, työmarkkinajärjestelmien yhtymäkohtien sekä samalla tavoin sitovan kansainvälisen sääntelyn perusteella, Lamminen sanoo.

Lailliset ja laittomat toimenpiteet kyettävä erottamaan

Tutkimuksen esitetään, että työtaisteluoikeutta arvioitaessa tulisi selvästi erottaa lailliset ja laittomat toimenpiteet toisistaan eikä esimerkiksi työehtosopimuksen voimassaolon aikaisia työtaistelutoimenpiteitä tulisi perustella lakko-oikeuteen nojaten.

– Kansainvälisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden perusteella turvataan vain laillista toimintaa eli sellaisia työtaisteluja, jotka noudattavat yhdistymisvapauden perusteella hyväksyttyjä kansallisia rajoituksia. Sen sijaan Suomessa laittomien toimenpiteiden osalta työtaisteluun osallistuvaa suojaa ammattiyhdistystoiminta ja järjestö kantaa vastuun laittomuudesta yksilön sijaan. Tätä ei kuitenkaan tulisi sekoittaa työtaisteluoikeuden perusteella määrittyvään osallistujan suojaan, Lamminen painottaa.

Tutkimuksen johtopäätöksinä esitetään lisäksi sopimuskauden aikaisten mielenilmaisujen sallittavuutta koskevien tulkintojen tarkistuksia sananvapausperusteilla, kieltotuomioiden perusteiden uudelleentarkastelua sopimusosapuolten velvoiteoikeudellisiin näkökulmiin nojaten sekä toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta koskevien kriteerien hyödyntämistä myötätuntotyötaistelujen hyväksyttävyyden arvioimisessa. Suhteellisuusarviointia koskevat perusteet ovat laajalti käytössä varsinkin Saksassa.

– Myötätuntotyötaistelut ovat kansainvälisten normien perusteella selvästi työtaisteluoikeuden ydinalueen ulkopuolella. Työtuomioistuimessa olisi perusteltua arvioida suhteellisuusarviointia korostavien tulkintalinjojen pohjalta yleisen edun ja ulkopuolisten tahojen perusoikeuksien turvaamisnäkökulmat paremmin huomioivia ratkaisuvaihtoehtoja. Työtaisteluoikeuden rajoitusten hyväksyttävyyttä on toisaalta muistettava aina tarkastella myös Suomen perusoikeusjärjestelmän kannalta, Lamminen huomauttaa.

Tuotenumero:9789512979288
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Lamminen Johannes
Laajuus:300 s.
ISBN:9789512979288
Julkaisuvuosi:2020
Sarja:C osa 488
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl