Lymphatic endothelial cells regulate traffic in lymph nodes

Fair-Mäkelä Ruth

Imusolmukkeet ovat puolustusjärjestelmämme tärkeitä keskuksia, sillä niissä tunnistetaan elimistölle vieraita taudinaiheuttajia ja käynnistetään taudinaiheuttajien tuhoamiseen johtavia tapahtumia. Imusolmukkeen sisäpintaa verhoavat lymfaattiset endoteelisolut, jotka olivat Ruth Fair-Mäkelän väitöstutkimuksen keskeinen tutkimuskohde.

– Lymfaattiset endoteelisolut ovat kuin imusolmukkeen seinämän tapettia, ja niitä esiintyy kaikilla imusolmukkeen sisäpinnoilla. Solut eivät kuitenkaan ole vain koristeita, vaan ne säätelevät aktiivisesti valkosolujen eli puolustussolujen liikennettä imusolmukkeessa, Fair-Mäkelä taustoittaa.

Lymfaattiset endoteelisolut toimivat liikenteenohjaajina

Valkosolut matkustavat imusolmukkeeseen imuteitä pitkin esimerkiksi iholta. Jotta solut pääsevät imusolmukkeeseen ja sieltä pois, niiden pitää ylittää lymfaattisten endoteelisolujen muodostama rajapinta. Myös syöpäsolut voivat kulkea imusuonia pitkin muodostaessaan etäpesäkkeitä ympäri kehoa.

– Syövät lähettävät usein etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin. Imusolmukkeet ovat siten merkittävä tutkimuskohde myös syövän kannalta. Tarvitsemme kuitenkin ensin lisää tietoa siitä, miten imusolmukkeeseen suuntautuvaa liikennettä säädellään normaalisti, Fair-Mäkelä kertoo. 

Lymfaattiset endoteelisolut ilmentävät erilaisia molekyylejä imusolmukkeen eri osissa. Väitöstutkimuksessaan Fair-Mäkelä selvitti kahden niissä ilmenevän proteiinin, Msr1:n ja Robo4:n merkitystä valkosoluliikenteen säätelyssä. Msr1 ja Robo4 -proteiinit välittävät valkosolujen tarttumista imusolmukkeen rakenteisiin ja säätelevät imusolmukkeen valkosoluliikennettä.

Vasta-aineet kulkevat imusolmukkeeseen lymfaattisten endoteelisolujen avulla

Yksi imusolmukkeen tehtävistä on suodattaa imusuonia pitkin kulkevaa imunestettä. Imusolmukkeessa toimivat suodatusjärjestelmät päättävät, mihin eri kokoiset aineet ohjataan. Tähän asti on ajateltu, että imunesteessä olevat vasta-aineet eivät pääse imusolmukkeen sisäosiin.

– Tutkimuksessamme huomasimme yllättäen, että ihon alle annostellut vasta-aineet pääsevät välittömästi imusolmukkeeseen imunesteen mukana ja niitä voidaan käyttää valkosolujen aktivoimiseen tai vaimentamiseen, Fair-Mäkelä kertoo. 

Lymfaattiset endoteelisolut ovat tämänkin ilmiön takana. Ne ottavat aktiivisesti vasta-aineita sisäänsä ja vapauttavat ne valkosoluille imusolmukkeen sisällä. Vasta-aineet voivat sitten tarttua valkosoluihin ja saada aikaan erilaisia tapahtumia.

Vasta-aineiden pääsy imusolmukkeeseen on merkittävä löydös, sillä se antaa mahdollisuuksia paikallisille vasta-ainevälitteisille hoidoille.

– Löydöstemme perusteella ihon alle annostellut immuunipuolustusta aktivoivat vasta-aineet voisivat käynnistää imusolmukkeessa paikallisesti sellaisia reaktioita, joita tavoitellaan muun muassa rokotteiden apuaineilla, Fair-Mäkelä visioi.

Väitöskirja on englanninkielinen