SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Environments of Active Galaxies

Lietzen Heidi

Maailmankaikkeuden erilaiset ympäristöt saattavat saada galaksit kehittymään eri nopeudella.

Galaksit kehittyvät vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa. Kehitykseen vaikuttavat ympäröivä kaasu ja naapurigalaksit.

FM Heidi Lietzenin väitöstutkimus osoittaa, että galaksien ominaisuudet riippuvat myös niiden suuren mittakaavan ympäristöstä. Kyse niin suurista etäisyyksistä, että suora fysikaalinen vuorovaikutus ei todennäköisesti selitä tulosta.

Mahdollisena selityksenä suuren mittakaavan vaikutukselle saattaa olla, että eri ympäristöissä kehitys tapahtuu eri nopeudella.

Jos galaksit tiheillä alueilla saavuttavat passiivisten galaksien ja radiogalaksien kehitysvaiheet aikaisemmin kuin vähemmän tiheillä alueilla, havaitsemme näitä ”vanhoja” galakseja tämänhetkisessä maailmankaikkeudessa enemmän superjoukoissa ja varhaisempia kehitysvaiheita puolestaan tyhjemmillä alueilla.

Radiogalakseja tiheillä alueilla, kvasaareja tyhjemmillä

Väitöstutkimuksen erityisenä näkökulmana oli tutkia aktiivisten galaksien ympäristöjä. Aktiivisissa galakseissa galaksin keskustassa olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon putoaa kaasua, mikä aiheuttaa hyvin voimakasta säteilyä.

Tällaisen aktiivisuuden uskotaan olevan lyhyt, mutta merkittävä vaihe massiivisten galaksien kehityksessä. Aktiivisia galakseja on useita eri tyyppejä, joista tärkeimpiä ovat kvasaarit, radiogalaksit, BL Lac -kohteet ja Seyfertin galaksit.

Väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty miten erityyppiset aktiiviset galaksit ovat sijoittuneet suhteessa maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteisiin. Tuloksena oli, että suuren mittakaavan ympäristöissä on eroa: radiogalaksit ovat useimmiten tiheillä alueilla, kun taas esimerkiksi kvasaarit välttelevät tiheimpiä alueita.

Galaksien uskotaan kehittyvän ensin tähtiä muodostaviksi spiraaligalakseiksi. Tämänhetkisten kehitysmallien mukaan kahden tällaisen galaksin keskinäisessä törmäyksessä syntyy kvasaari, jonka kasvava musta aukko tyhjentää galaksin kylmästä kaasusta. Kaasun vähenemisen seurauksena tähtien muodostumiseen tarvittava materiaali vähenee, jolloin tähtien muodostus galaksissa loppuu.

Kvasaarivaiheen jälkeen galaksista tulee passiivinen elliptinen galaksi, jossa esiintyy vain vähän tähtien muodostusta. Näiden vanhojen galaksien kasvua säätelevät ajoittain esiintyvät jaksot radiogalaksina.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512951710
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Lietzen Heidi
Laajuus:100 s.
ISBN:9789512951710
Julkaisuvuosi:2012
Sarja:AI osa 447
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl