SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Childhood and adulthood serum fatty acid proportions as risk and preventive factors for cardiometabolic outcomes in adulthood : the Cardiovascular Risk in Young Finns Study 

Kaikkonen Jari

Veren seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin, käy ilmi FT Jari Kaikkosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan prosenttiosuudet olivat suurempia henkilöillä, joilla oli kohonnut kardiometabolisten sairauksien riski. Vastaavasti monityydyttymättömän rasvan, omega-6-rasvan ja erityisesti linolihapon osuudet olivat näillä henkilöillä pienempiä.

Suomalaisilla ja erityisesti itäsuomalaisilla todettiin 1960-luvulla korkea sepelvaltimotautikuolleisuus. Elintapamuutosten seurauksena työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on kuitenkin saatu laskemaan murto-osaan alkuperäisestä. 

Elintapamuutoksissa huomion kiinnittäminen rasvan laatuun on keskeistä. Ravitsemussuositukset kehottavatkin korvaamaan tyydyttynyttä rasvaa osittain kertatyydyttyneillä ja monityydyttymättömillä rasvoilla, kuten omega-3- ja omega-6-rasvoilla, LDL-kolesterolitasojen ja kardiovaskulaarisairausriskin alentamiseksi. 

Vaikka rasvahappojen terveysvaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä, käydään aiheesta kiivasta keskustelua edelleen 2020-luvulla. Keskustelua ajankohtaistaa myös se, että väestön tyydyttyneen rasvan käyttö on alkanut taas lisääntyä.

– Viime aikoina lihavuus ja metaboliset sairaudet ovat yleistyneet myös lapsilla. Lapsuudessa opitut ruokailutottumukset määrittävät aikuisiän ruokailutottumuksia, minkä takia kaivataankin tietoa lapsuuden ruokavalion ja rasvahappokoostumuksen vaikutuksista aikuisiän kardiometaboliseen terveyteen, Jari Kaikkonen sanoo.  

Kardiometaboliset riskitekijät, kuten lihavuus, kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi ja rasvamaksa altistavat sepelvaltimotaudille, joka on maailman yleisin kuolinsyy. 

– Oikean ravitsemuksen ja liikunnan avulla sairastumisriskiä voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi, Kaikkonen huomauttaa.  

Oikea rasvahappokoostumus on tärkeää jo lapsuudessa

Kaikkosen tutkimuksessa seerumin tyydyttyneen rasvan osuus lapsuudessa, siihen aineenvaihdunnallisesti ja saantilähteellisesti liittyvä kertatyydyttyneen rasvan osuus sekä omega-3-rasvojen osuus olivat yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen ja paksumpaan kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisiässä, 27 vuotta ensimmäisten mittausten jälkeen. Omega-6-rasvahappojen osuus taas oli yhteydessä alentuneeseen riskiin. Tutkimushenkilöiden ilmoittamat tiedot omasta ravitsemuksestaan tukivat havaintoa. 

– Löydökset tukevat ravitsemussuosituksia, jotka ohjeistavat korvaamaan tyydyttyneen eläinrasvan osittain runsaasti omega-6-rasvoja sisältävällä tyydyttymättömällä kasvisrasvalla jo lapsuusiässä kardiometabolisen terveyden parantamiseksi, Kaikkonen summaa. 

Aikuisiän seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisten sairauksien riskiin

Kaikkonen tutki väitöskirjassaan myös aikuisiän rasvahappo-osuuksien yhteyttä lihavuuden, kohonneen verenpaineen, insuliiniresistenssiin ja rasvamaksan esiintyvyyteen sekä ilmenemiseen kymmenen vuoden seurannassa. 

– Seerumin korkeammat tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan osuudet ja matalammat monityydyttymättömän rasvan osuudet olivat yhteydessä ja jopa ennustivat kardiometabolisia riskitekijöitä. Kymmenen vuoden seurannassa löytyi vahva yhteys erityisesti rasvahappo-osuuksien ja lihavuuden ilmenemisen välillä. Aikuisiän ravitsemusdata ei ollut yhteydessä riskitekijöihin, Kaikkonen kertoo.

Länsimaisessa ruokavaliossa tyydyttyneet ja kertatyydyttyneet rasvat ovat pääsääntöisesti peräisin eläinkunnan tuotteista, kun taas omega-6-rasvahappoja saadaan kasvisperäisistä öljyistä. Omega-3-rasvahappoja saadaan molemmista lähteistä sekä levitteistä, joissa on mukana tyydyttynyttä rasvaa. 

– Ravitsemuksen lisäksi myös perimä, ympäristöaltisteet ja aineenvaihdunta vaikuttavat seerumin rasvahappo-osuuksiin ja niiden terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi tyydyttyneet rasvat muuttuvat elimistössä osittain kertatyydyttyneeksi rasvaksi. Näiden tekijöiden vaikutuksia on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa, Kaikkonen kertoo. 

Väitöstutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on kerätty alun perin 3596 tutkittavalta tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä. Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus on jatkunut 40 vuoden ajan. Kyseessä on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja laajimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.

Väitöskirja on englanninkielinen

Tuotenumero:9789512982714
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Kaikkonen Jari
Laajuus:183 s.
ISBN:9789512982714
Julkaisuvuosi:2021
Sarja:D osa 1521
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl