Vascular function in kidney transplant recipients and in patients with renovascular disease
Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Munuaissiirteen saaneista potilaista 90 prosenttia sairastaa siirteen vajaatoimintaa, mikä lisää entisestäänkin korkeaa sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden riskiä munuaissiirtopotilailla.
– Olisi tärkeää ehkäistä munuaissiirteiden toiminnan heikkenemistä, jotta voitaisiin välttää se, että arvokkaita munuaissiirteitä menetetään. Näin parannettaisiin siirtopotilaiden elämänlaatua ja elinennustetta, Johanna Päivärinta toteaa.
PET eli positroniemissiotomografia on Päivärinnan mukaan houkutteleva metodi tutkia munuaissiirteen saaneita potilaita, koska PET-kuvantamisessa ei tarvita munuaisille haitallista varjoainetta.
Väitöstutkimuksessaan Päivärinta osoitti ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta.
– Munuaissiirteen verenvirtauksen määrittäminen kuvantamisen keinoin saattaisi toimia kajoavan munuaiskoepalan ottamisen korvikkeena siirteen vajaatoiminnan diagnostiikassa. On tiedossa, että vajaatoimintaisessa siirteessä verisuonitus vähenee. PET-kuvantamisella havaitsimme, että munuaissiirteen verenvirtauksen määrä oli sitä suurempi, mitä paremmin siirre toimi, Päivärinta kertoo.
Sepelvaltimoiden virtauksessa ei eroa munuaissiirteen saaneiden ja terveiden välillä
Väitöstutkimuksessaan Päivärinta selvitti PET-kuvantamisella myös munuaissiirtopotilaiden sepelvaltimoiden virtausreserviä, eli sepelvaltimoiden kykyä laajentua maksimaalisesti. Sepelvaltimoiden virtausreservi heijastaa sepelvaltimoiden sisäkalvon toimintaa.
– Vaikka munuaisten vajaatoiminnan tiedetään aiheuttavan muutoksia valtimoiden sisäkalvon toiminnassa, ei munuaissiirtopotilaiden sepelvaltimoiden virtausreservi eronnut tutkimuksessani terveiden vastaavasta. On mahdollista, että sepelvaltimoiden sisäkalvon toiminta oli korjaantunut joko munuaissiirron tai lääkehoidon seurauksena, Päivärinta sanoo.
Hyvin säilynyt sepelvaltimoiden virtausreservi on positiivinen ennustetekijä munuaissiirteen saaneilla potilailla, sillä pienentynyt sepelvaltimoiden virtausreservi liitetään lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen.
Päivärinnan tutkimuksessa PET-kuvantaminen osoittautui käyttökelpoiseksi metodiksi sekä sepelvaltimoiden että siirteen verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Väitöskirja on englanninkielinen
Tuotenumero: | 9789512985869 |
---|---|
Ulkoasu: | nid. |
Tekijä: | Päivärinta Johanna |
Laajuus: | 160 s. |
ISBN: | 9789512985869 |
Julkaisuvuosi: | 2021 |
Sarja: | D osa 1579 |