Housing policy in retrenchment: Constructing housing policy in times of change

Kettunen Hanna

Yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Kettunen tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessaan suomalaisen asuntopolitiikan muutosta vuokrasääntelyn purkamisen ja asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamisen kautta. Vuokrasääntely purettiin Suomessa 1990-luvulla ja korkovähennysoikeuden vähittäinen poistaminen alkoi 2012.

– Molemmat prosessit ovat merkkejä valtion vetäytymisestä asuntopolitiikasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että asuntopolitiikan vaihtoehdot ovat viime vuosikymmeninä kaventuneet, Kettunen sanoo.

Asuntopolitiikka koostuu toimista, joita julkiset organisaatiot tekevät tarkoituksenaan vaikuttaa asumisen saatavuuteen, asumisvaihtoehtojen monipuolisuuteen, asumisen laatuun sekä asumisen hintaan.  

Tutkijan mukaan Suomessa asuntopolitiikan muutoksilla on tavoiteltu toimivia asuntomarkkinoita, joiden kulkuun valtion ei tarvitse puuttua. Vaikka muutosta usein kuvataan väistämättömäksi tai luonnolliseksi kehitykseksi, politiikan muutoksen liittyy yleensä kuitenkin myös aktiivisia poliittisia toimijoita, jotka käyttävät omaa vaikutusvaltaansa.

– Suomalaisessa asuntopoliittisessa keskustelussa vedotaan usein siihen, että asuntopolitiikan tulee olla neutraalia suhteessa eri asumismuotoihin, eikä valtio saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. Tärkeänä pidetään myös ihmisten mahdollisuutta valita itse, ilman valtion ohjausta, sekä sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista.

Väitöskirjassa vertaillaan myös Euroopan maiden vuokra-asuntopolitiikkaa vuokrasääntelyn näkökulmasta.

– Kun vertailimme Euroopan maiden huoneenvuokralainsäädäntöjä, havaitsimme että Suomi poikkeaa monista Länsi-Euroopan maista suhteessa vuokrasääntelyyn. Länsi-Euroopassa erilaiset vuokrasääntelyn muodot ovat melko yleisiä ja jotkut maat ovat viime vuosina jopa kiristäneet vuokrien määräytymisen tai korottamisen ehtoja, Kettunen sanoo.

Suomen kaltainen tilanne, jossa vuokria ei säädellä, on tyypillisempää Itä- ja Etelä-Euroopassa. Suomessakin vuokria säädeltiin aikanaan monella vuosikymmenellä, mutta 1990-luvun jälkeen vuokrasääntely ei ole saavuttanut meillä juurikaan poliittista kannatusta.

– Nykyiseltä politiikan polulta voi olla vaikea poiketa.

Väitöskirja on englanninkielinen