Cardiovascular Risk Factors Since Childhood and Cognitive Performance in Midlife: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Hakala Juuso

Kognitiivisten toimintojen eli tiedonkäsittelykyvyn häiriöiden määrä on lisääntymässä ikääntyvän väestön myötä maailmanlaajuisesti. Kognitiivisten toimintojen heikentymiseen johtavien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, ilmenemiseen voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevillä keinoilla, esimerkiksi pyrkimällä säilyttämään sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätasot suositusten mukaisina.

Tutkimuksessaan Juuso Hakala havaitsi, että jo lapsuudesta alkaen epäedullinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijäprofiili on yhteydessä heikompaan kognitiiviseen toimintaan keski-iässä. Tämä tarkoittaa, että moni riskitekijä on mahdollisesti yhteydessä kognitiiviseen toimintaan paljon luultua aiemmin ja jo huomattavasti ennen kognitiivisten häiriöiden oireiden, kuten muistin heikkenemisen ilmenemistä.

– Jos havaitut yhteydet ovat syy-seuraussuhteessa, voisivat erityisesti ne henkilöt, joilla on huono sydän- ja verisuonisairauksien riskiprofiili lapsuudesta alkaen, hyötyä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ennaltaehkäisystä esimerkiksi terveiden elintapojen omaksumisen kautta, Hakala sanoo.

Ennaltaehkäiseviä toimia olisi hyvä kohdentaa jo lapsiin ja nuoriin

Hakalan väitöskirjatutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista LASERI-tutkimusta, jossa on seurattu vuodesta 1980 alkaen 3 596 henkilöä. Monia eri sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on mitattu toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen ja kognitiiviset toiminnot on mitattu 34‒49-vuotiaana.

Tutkimuksen keskeisin löydös osoitti usean riskitekijän kasautumisen olevan yhteydessä huonoon muistiin ja oppimiseen, heikkoon tiedon käsittelykykyyn sekä hidastuneeseen reaktioaikaan.

– Niillä henkilöillä, joilla oli lapsuudesta asti aina korkea systolinen verenpaine tai seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus, pärjäsivät heikommin muistia ja oppimista mittaavassa testissä kuin henkilöt, joilla nämä arvot olivat matalammat. Lapsuudesta asti ylipainoisilla henkilöillä havaittiin puolestaan tiedon käsittelykykyä mittaavassa testissä heikommat tulokset kuin henkilöillä, jotka olivat aina normaalipainoisia, kun taas lapsuudesta asti fyysisesti aktiivisilla henkilöillä havaittiin nopeampi reaktioaika keski-iässä. Lisäksi miehillä matala seerumin kreatiniinipitoisuus aikuisuudessa oli yhteydessä heikkoon työmuistiin sekä huonoon muistiin ja oppimiseen, Hakala kertoo.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ennen kaikkea kohdistamalla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ennaltaehkäisyä aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan aivoterveyttä aikuisuudessa.

– Korkeisiin verenpaine- ja kolesterolitasoihin sekä ylipainoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi terveellisillä elintavoilla ja ravitsemuksella. Tutkimuksen tulokset tuovat tieteellistä näyttöä, jonka perusteella pystytään entistä paremmin tunnistamaan henkilöt, joiden riski kognitiivisen toiminnan heikentymiselle on lisääntynyt, Hakala summaa.

Väitöskirja on englanninkielinen