When do extrinsic rewards undermine intrinsic motivation? A meta-analysis

Lehtivuori Aki

Väitöstutkimuksessa selvitettiin palkitsemisen vaikutusta yksilön sisäiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio viittaa jonkin asian tekemiseen sen mielenkiintoisuuden sekä tekemisen itsensä tuottaman psykologisen mielihyvän takia. Väitöstutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli selvittää etenkin sitä, missä tilanteissa palkitseminen voi johtaa tämän luontaisen motivaatiomme kuihtumiseen.

– Ulkoisia palkkioita käytetään yhteiskunnassamme moninaisissa tilanteissa ja ympäristöissä toiminnan aikaansaamiseen – esimerkiksi työ- ja koulumaailmassa. Palkitsemisen käyttö sisäisesti motivoituneen toiminnan yhteydessä on kuitenkin kiistelty asia, koska ulkoisten palkkioiden on toisaalta esitetty heikentävän ja toisaalta taas vahvistavan mielenkiintoon pohjautuvaa motivaatiotamme. Aihe on tärkeä, koska sisäinen motivaatio toimii esimerkiksi oppimisen ja työsuoriutumisen merkittävänä energisoijana.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, milloin ulkoisilla palkkioilla on negatiivinen-, neutraali- tai positiivinen vaikutus sisäiseen motivaatioon. Tutkimus suoritettiin meta-analyysinä, jonka aineisto koostui 158 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Työhön sisällytetyistä tutkimuksista 142 oli kokeellisia, jotka oli toteutettu kontrolloiduissa tutkimusympäristöissä. Puolestaan 42 tutkimusta oli työympäristössä toteutettuja korrelatiivisia (ei-kokeellisia) tutkimuksia.

Väitöstutkimus osoittaa palkkioiden vaikutuksen sisäiseen motivaatioon olevan monitahoinen ilmiö, joka on riippuvaista eri tekijöistä. Tästä huolimatta tulokset osoittavat sen että, mitä voimakkaammin ulkoisia palkkioita käytetään toiminnan motivoimiseen – eli roolissa, jossa palkkioita tyypillisesti käytetään – sitä voimakkaammin ne heikentävät sisäisesti motivoitunutta toimintaa. Tämä negatiivinen vaikutus on nähtävillä selvimmin kokeellisissa tutkimuksissa palkkioiden ollessa odotettuja ja riippuvaisia tehtävän tekemisestä (esim. suoriutuminen hyvin).

Negatiivinen yhteys palkitsemisen ja sisäisen motivaation välillä ilmeni myös työympäristöön sijoittuvissa tutkimuksissa, joskin rajoitetummin. Vaikka yleisen tason yhteyttä näiden kahden väliltä ei löytynyt, negatiivinen yhteys ilmeni suoriutumiseen sidottujen palkkioiden kohdalla, kun palkkioiden koettiin aiheuttavan painetta tulosten aikaansaamisesta.

Tulokset kielivät myös siitä, että tietyissä tilanteissa palkitsemista voidaan käyttää vaarantamatta sisäistä motivaatiota, tai jopa hyödyntää tukemaan sitä. Tämä ilmenee esimerkiksi annettaessa positiivista palautetta tai tilanteessa, jossa toiminnan ja palkkion välillä ei ole selkeää linkkiä (esim. peruspalkka).

Kokonaisuudessaan väitöstutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että monissa tilanteissa palkitseminen murentaa sisäistä motivaatiotamme.

– Tulokset kyseenalaistavat palkkioilla motivoinnin mielekkyyttä tilanteessa, jossa ihmisen toimintaa energisoi päällimmäisenä sisäinen motivaatio. Toisaalta tulokset osoittavat, että vaikutus riippuu erinäisistä tekijöistä, kuten palkkioiden käyttämisen tarkoituksesta ja palkkioiden psykologisesta merkityksestä.

Väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa sisäisen motivaation ja palkitsemisen välisestä vuorovaikutuksesta sekä ilmentää aiheen tutkimiseen liittyvää monimutkaisuutta.


Väitöskirja on englanninkielinen