SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Endoscopic Biliary Procedures: Studies on Cannulation and Stenting

Vihervaara Hanna

LL Hanna Vihervaara tarkastelee väitöstutkimuksessaan sappitiekanyloinnin menetelmiä ja niiden onnistumista. Vihervaara suosittaa kaksoisvaijeritekniikan käyttöä haastavassa kanyloinnissa, sillä sen avulla voidaan mahdollisesti välttää kajoavampien ja ehkä riskialttiimpien menetelmien käyttöä.

ERCP (endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia) on suun kautta tehtävä sappi- ja haimatiehyiden varjoainekuvaus, joka tehdään sivusta katsovalla taipuisalla tähystimellä läpivalaisua hyväksikäyttäen. Toimenpide mahdollistaa samanaikaisen diagnostiikan ja hoidon tietyissä sappi- ja haimatiehyitä koskevissa sairauksissa. Tavallisia hoidettavia tautitiloja ovat sappitiekivet sekä haimasyövän aiheuttama sappitietukos, joka aiheuttaa keltaisuutta.

Sappitiekanylointi eli sappiteihin pääsy on edellytys onnistuneelle sappitietoimenpiteelle. Sappitiekanylointi on haastavaa ja huolimatta välineistön ja tekniikoiden kehityksestä jopa 10 - 20 % sappitiekanyloinneista saattaa epäonnistua.

Väitöstyössään Vihervaara tutki kaksoisvaijerimenetelmän turvallisuutta ja käyttökelpoisuutta sappitiekanyloinneissa sekä suoran ja käyrän johdinvaijerin käyttöä perinteisessä sappitiekanyloinnissa. Vihervaaran väitöstutkimuksen mukaan kaksoisvaijerikanylointi vaikuttaa olevan hyvä ja turvallinen menetelmä haastavassa sappitiekanyloinnissa, ja se saattaa vähentää tarvetta kajoavampien menetelmien käyttöön. Perinteisessä vaijerikanyloinnissa käyrän johdinvaijerin käyttö voi nopeuttaa kanylointia suoraan johdinvaijeriin verrattuna.

Muovisen takaisinvirtausmekanismilla varustetun sappitiestentin käyttöä tulee välttää

Sappitietukos voidaan laukaista muovisella sappitieproteesilla eli stentillä. Muoviset sappitieproteesit tukkeutuvat usein 3-5 kuukauden kuluessa aiheuttaen potilaille sairastuvuutta, minkä vuoksi on pyritty kehittämään uudenlaisia muovistenttejä.

Vihervaara toteaa tutkimuksessaan, että vastoin aiempaa tutkimustietoa, ei sappitietukoksen laukaisemisessa pidä käyttää nyt tutkittua uudenlaista takaisinvirtausmekanismilla varustettua muovista sappitiestenttiä, koska se tukkeutui huomattavasti oletettua aikaisemmin.

Sukupuoli ei vaikuta sappitiekanyloinnin vaikeuteen

ERCP-toimenpiteeseen liittyy lisääntynyt haimatulehduksen riski. Aiemmin on havaittu, että haimatulehdukselle altistavat muun muassa vaikea ja pitkittynyt kanylointi sekä naissukupuoli. Tähän asti on ollut epäselvää miksi naissukupuoli altistaa ERCP:n jälkeiselle haimatulehdukselle, mutta on todettu että naissukupuoli on vaikean kanyloinnin riskitekijä.

Vihervaaran tutkimus ei puolla sukupuolen ja vaikean kanyloinnin yhteyttä. Tutkimuksen mukaan naissukupuoli ei ollut merkitsevästi yhteydessä vaikeaan kanylointiin, vaikka kanylointiajat vaikuttivat olevan pidempiä ja vaihtoehtoiset kanylointimenetelmät vaikuttivat olevan yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tutkimus ei selvitä miksi naissukupuoleen liittyy lisääntynyt riski saada ERCP:n jälkeinen haimatulehdus. Tarkka ja huolellinen potilasvalinta sekä riskien arviointi ovat tärkeitä työvälineitä tämänkaltaisen haimatulehduksen riskin vähentämisessä.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512952632
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Vihervaara Hanna
Laajuus:97 s.
ISBN:9789512952632
Julkaisuvuosi:2012
Sarja:D osa 1049
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl