SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Imaging of Tumour Microenvironment for the Planning of Oncological Therapies Using Positron Emission Tomography

Komar Gaber

Lääketieteen lisensiaatti Gaber Komarin väitöstutkimus osoittaa, että kasvainten mikroympäristön positroniemissiotomografiaa eli PET-kuvantamista eri merkkiaineilla voi käyttää syövän yksilöllisessä hoidon suunnittelussa, sillä perinteiset kuvantamismenetelmät eivät kykene antamaan yhtä täsmällistä tietoa ennusteesta tai kudosten toiminnasta.

Komar selvitti väitöskirjatyössään solujen sokeriaineenvaihduntaa, verenvirtausta sekä hapettumista pään ja kaulan alueen syövässä ja haiman kasvaimissa PET-menetelmällä. Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on se, että tarkan ennusteellisen tiedon saamiseksi on tärkeä kuvantaa kasvainta useammalla merkkiaineella. Varsinkin kudoksen huonolla hapettumisella todettiin merkittävä korrelaatio taudin huonoon ennusteeseen.

Kasvainten mikroympäristöllä on tärkeä rooli

Kasvainten mikroympäristöllä on tärkeä rooli pahanlaatuisten kasvainten etenemisessä ja hoidon suunnittelussa. Hoidon kannalta tärkeitä mikroympäristön ominaisuuksia ovat hapen osapaine, verenvirtaus sekä solujen aineenvaihdunnan aktiivisuus. Nämä vaikuttavat sekä säde- että solunsalpaajahoidon tehoon. Tämän takia kasvaimen mikroympäristön kajoamaton kuvantaminen on kerännyt viime aikoina paljon tieteellistä huomiota.

Komarin väitöskirjassa kehitettiin ja parannettiin tunnettuja kvantitatiivisia mikroympäristön ominaisuuksien mittaamiseen soveltuvia menetelmiä.

Uutta, huonosti hapettuvat eli hypoksiset syöpäsolut osoittavaa positronisäteilevää merkkiainetta [18F]EF5:tä tutkittiin ensimmäistä kertaa pään ja kaulan alueen syövässä. Uuden hypoksiamerkkiaineen kerääntymisen dynamiikka selvitettiin ja sen vahvan kertymisen todettiin ennustavan syövän paikallista uusiutumaa ja lyhentynyttä eloonjäämistä. Väitöstutkimuksessa luotiin yksinkertainen kliiniseen käyttöön soveltuva kuvantamisprotokolla pään ja kaulan alueen syövän sädehoidon suunnitteluun.

Tutkimuksessa selvitettiin [18F]-leimatulla fluorideoksiglukoosilla (FDG) mitatun solujen energia-aineenvaihdunnan ja kasvaimen verenvirtauksen vaikutusta haimasyöpäpotilaiden eloonjäämiseen. Tulokset osoittivat, että korkea energia-aineenvaihdunnan ja verenvirtauksen suhde on ennusteellisesti tärkeämpi kuin kumpikaan syöpäsolujen mikroympäristöä kuvaava omaisuus yksinään. Tämä viittaa siihen, että ne syöpäsolut joilla on matalasta verenvirtauksesta huolimatta korkea sokeriaineenvaihdunnan aktiivisuus ovat sopeutuneet parhaiten huonosti hapettuneeseen ympäristöön. Tällaiset syöpäsolut ovat siten geneettiseltä ilmiasultaan eli fenotyypiltään erityisen aggressiivisia.

Yhdessä tutkimuksen osatyössä vertailtiin tietokonetomografian (TT), magneettikuvauksen (MK) ja [18F]FDG PET/TT:n kykyä havaita ja määrittää haimassa todetun muutoksen luonne ja levinneisyys potilailla, joiden muutoksen taustalla epäiltiin olevan pahanlaatuinen kasvain. [18F]FDG PET/TT osoittautui tietokonetomografiaa ja magneettikuvausta herkemmäksi sekä paikallisen muutoksen luonteen että kaukoetäpesäkkeiden havaitsemisessa. Toisaalta PET/TT oli perinteisiä kuvantamismenetelmiä (TT, MK) huonompi tunnistamaan taudin leviämistä paikallisiin imusolmukkeisiin.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512952700
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Komar Gaber
Laajuus:171 s.
ISBN:9789512952700
Julkaisuvuosi:2012
Sarja:D osa 1051
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl