SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

Lähteenmäki Liisa

Vuokratyöstä on parissakymmenessä vuodessa muokattu julkisuudessa hyväksytty tapa työllistää erityisesti nuoria. Vielä 1990-luvun alussa työllistämismalli oli joillakin aloilla jopa kielletty. Vuokratyön asemaa tutkinut valtiotieteen maisteri Liisa Lähteemäki havaitsi väitöstutkimuksessaan, että samaan aikaan vuokratyöntekijä on muuttunut työntekijästä oman elämänsä toimitusjohtajaksi.

Vuokratyöhön liittyvän julkisen keskustelun muutos on ollut raju. 1980-luvulla vuokratyösuhteilla oli työsuhdekeinottelun maine. Tästä syystä sekä lainsäädäntö että työmarkkinajärjestöt määrittelivät, että Suomessa vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella täysin kiellettyä.

Kielteisestä maineesta huolimatta vuokratyön määrä alkoi Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Tästä ristiriidasta aukeaa näkökulma Lähteenmäen väitöstutkimukseen. Aiemmista vuokratyötä tarkastelleista tutkimuksista poiketen Lähteenmäki perehtyy siihen, miten vuokratyöstä on rakennettu legitiimi ja hyväksytty tapa työllistää erityisesti nuoria.

Lähteenmäen tutkimusmetodina oli kriittinen diskurssianalyysi.

- Olen tutkinut julkista keskustelua, jossa vuokratyöhön suhtauduttiin vielä 1990-luvulla tuomitsevasti, 2000-luvulta lähtien vuokratyö on alettu nähdä paljon hyväksyttävämpänä. Työntekijöiden kokemuksia vuokratyöstä on aiemmin jo tutkittu jonkin verran, joten halusin tutkimuksessani selvittää kollektiivisten toimijoiden, kuten lainsäätäjien, median ja työnantajien vuokratyöhön liittymiä merkityksiä, Lähteenmäki sanoo.

Miesten alojen välttäminen edesauttoi voittokulkua

Lähteenmäen arvion mukaan vuokratyöstä rakennettiin hyväksytty tapa työllistää käsitteellistämällä se ratkaisuksi massatyöttömyyteen.

- Eduskunnassa vuokratyön katsottiin koskevan vain marginaalisia työntekijäryhmiä palvelualoilla, siis naisia ja opiskelijoita, jolloin se ei uhannut miesvaltaisten työpaikkojen arkea. Vetoamalla työllistämisen ensisijaisuuteen lainsäätäjät ohittivat vuokratyösuhteiden huonon laadun ja eriarvoiset työehdot, Lähteenmäki toteaa.

- Myös media alkoi 2000-luvun myötä kuvata vuokratyötä muun muassa kukoistavana liiketoimintana ja työttömyyden nujertamisena, häivyttäen keinotteluun ja työsopimusrikkomuksiin viitanneet vanhat mielikuvat, Lähteenmäki jatkaa.

Työnantajat puolestaan käsitteellistävät vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö kuvataan työntekijöille vain yhtenä tapana työllistyä ja löytää oma, yksilöllinen tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelemana pakkona.

Työehtosopimukset tekivät salonkiokelpoiseksi

Vuokratyö jatkoi 2000-luvulla voittokulkuaan, kun työlainsäädännön uudistus kiinnitti vuokratyösuhteet työehtosopimusmenettelyyn.

- Näin vuokratyön ”salonkikelpoisuus” vahvistettiin, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäen mukaan työehtosopimus oli vuokratyöasiassa merkittävä parannus, mutta vaikutukset olivat rajalliset kun työehtosopimus nousi tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei esimerkiksi ole pystytty vaikuttamaan vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan.

- Työehtosopimus toimii kuitenkin vuokratyösuhteen hyväksyntää lisäävänä ”normaalin” tunnusmerkkinä, Lähteenmäki sanoo.

Oman elämänsä toimitusjohtaja

- Vuokratyöntekijä halutaan nähdä oman elämänsä toimitusjohtajana, jolle vuokratyötä välittävä yritys on valmentaja. Siinä ei nähdä niinkään vastavuoroista työsuhdetta vaan työntekijä on se, jonka pitää toimia, Lähteenmäki sanoo.

Vertailuparina vuokratyösuhteille on perinteinen työnmarkkinoiden kollektiiviseen sääntelyyn perustuva malli, jota ohjaavat tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja suojelua korostavat arvot.

Lähteenmäen mukaan työntekijän persoonaan liittyvien arvojen ja erityisesti yrittäjämäisen asenteen korostamisen voi nähdä laajemminkin työelämään liittyvänä keskusteluna, mutta erityisen vahvana se näkyy vuokratyössä. Työnantajat kaipaavat vuokratyöntekijöiltä itse itsensä ohjaamista ja identiteetin muokkaamista joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mieluiten suosivaksi.

Tuotenumero:9789512952465
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Lähteenmäki Liisa
Laajuus:255 s.
ISBN:9789512952465
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:C osa 356
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl