SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Hearing Impairment and Tinnitus in the Elderly

Salonen Jaakko

Ikääntymisen myötä kaikkien ihmisten kuulo heikkenee. Asia vahvistuu lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salosen väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä Suomessa käyttäen apunaan yhdysvaltalaista kyselytutkimusmenetelmää. Ikäihmisten paremman elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käytön imago.

- Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevan sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Salonen tutki väitöskirjaansa varten neljän turkulaisen ikäluokan kuuloa. Yhdysvalloista käänettyyn kyselytutkimukseen kutsuttiin yli 4000 turkulaista.

- Totesimme, että todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista. Puolet 85-vuotiaista on huonokuuloisia. Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä haittaava kuulovika tulee siis kaikille, jotka vain elävät riittävän pitkään, Salonen toteaa.

Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia.

- Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan. Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, Salonen kysyy.

Symboli vanhenemisesta

Sekä kojeen käyttäjät että kojetta käyttämättömät kokivat taustaäänten vahvistumisen kiusaavana eikä kojeen vinkuminen ollut yleisempää vähän kuulokojettaan käyttävillä. Kuulokojeiden tekninen kehitys on vähentänyt taustahälyn haittaavuutta ja kojeen vinkumistaipumusta.

Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys, vaikeudet saada kuulokoje korvaan ja oman motivaation puute olivat yleisempiä tekijöitä kuin kojetta käyttävillä.

- Muotoilu saattaa tehdä kojeista mieluisamman näköisiä, ja erilaisten korvassa pidettävien laitteiden yleisyys voi pienentää kynnystä kuulokojeen hankintaan. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta, Salonen sanoo.

Tärkeää tietoa huonokuuloisuuden yleisyydestä

Eläkeikäisten huonokuuloisuuden yleisyydestä Suomessa on kaivattu tietoa. Tarkin tapa määrittää kuulovian yleisyys väestössä on tavallinen kuulon tutkiminen äänieriössä kuulokkeilla. Tutkimusväestöt ovat kuitenkin suuria, joten laajoihin tutkimuksiin ei tällä menetelmällä ole voimavaroja. Salonen toi vaihtoehdoksi kyselytutkimuksen.

- Käänsimme USA:ssa luodun HHIE-S-kyselyn suomeksi ja vertasimme kyselyn tuloksia mitattuihin kuulokynnyksiin. Havaitsimme, että kyselyä voi melko luotettavasti käyttää kuulovian yleisyyden mittarina. Varsin hyväksi kuulovian toteamisessa osoittautui myös yksinkertainen kysymys: Koetteko itsenne huonokuuloiseksi, Salonen sanoo.

Kyselyn pistemäärän perusteella voitiin myös arvioida lievän ja sitä vaikeampien kuulovikojen osuuksia väestössä. Salosen havaitsema huonokuuloisuuden yleisyyden tunnettuus auttaa hoitotoimien suunnittelua.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512952977
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Salonen Jaakko
Laajuus:93 s. + artikkelit
ISBN:9789512952977
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:D osa 1055
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl