SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Herbivory in Riparian Buffers of Agricultural Landscapes in SW Finland

Gilbert Sonja

MSc Sonja Gilbert selvitti ekologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, millaisia vaikutuksia suojakaistojen ja -vyöhykkeiden ominaisuuksilla on potentiaalisiin kasvinsyöjätuholaisiin. 

Tutkimuksen mukaan maatalouden erityistuen piiriin kuuluvat leveät suojavyöhykkeet tarjoavat peltomyyrälle paremmat elinolot kuin huomattavasti kapeammat ympäristötuen mukaiset suojakaistat.

Gilbertin tutkimuksessa selvisi, että leveämpien suojavyöhykkeiden myyrät pysyttelivät poissa viljapelloilta.

‒ Toisin kuin kapeilla suojakaistoilla asustelevat myyrät, tutkija sanoo.

Vyöhykkeet suojaavat myös ludetuhoilta

Kaistan leveys vaikuttaa merkittävästi myös petoluteiden ja kasvinsyöjäluteiden määrien runsauteen. Kasvinsyöjäludemäärät olivat alimmillaan ja petoludemäärät runsaimmillaan leveillä suojavyöhykkeillä.

‒ Nämä tulokset antavat viitteitä siitä, että suojakaistan leventäminen voi vähentää tuhoriskiä viereisillä viljelyksillä.

Suomessa suojakaistat ja -vyöhykkeet ovat pääosin heinävaltaisia. Aiempien tutkimusten mukaan puiden ja pensaiden on kuitenkin todettu pidättävän ravinteita heiniä tehokkaammin, minkä lisäksi ne estävät eroosiota, lisäävät monimuotoisuutta ja elävöittävät maisemaa.

Gilbert keskittyi omassa väitöstyössään selvittämään, miten puut ja pensaat vaikuttavat lude- ja kaskasyhteisöjen rakenteeseen suojakaistoilla ja suojavyöhykkeillä. Tulokset olivat ristiriitaisia puiden esiintymisen osalta, ja lisätutkimuksia tarvitaan niiden merkityksen selvittämiseksi.

‒ Vastoin odotuksia tuloksista ilmeni, että puiden esiintymisellä ei ollut merkitystä lude- tai kaskasyhteisöjen lajikoostumukselle.

Sekä peto- että kasvinsyöjäluteiden runsaudet ja lajimäärät olivat kuitenkin suurimmillaan kaistoilla, joilla puita esiintyi. Kaskaat olivat runsaimmillaan avoimilla kaistoilla. 

Monilajiset taimikot sopivat myyräisille suojavyöhykkeille  

Gilbert selvitti väitöstyössään myös, miten myyrät vaikuttavat puuntaimien selviämiseen suojavyöhykkeillä. Tutkimukset osoittivat, että kaikki lehtipuut laadusta riippumatta kärsivät myyrävahinkoja jo, kun myyrien tiheys on hyvin alhainen. Myyrätiheyden kasvu lisäsi taimikuolemia.

‒ Pienten vaurioiden määrä heijasteli suoraan myyrien määrää ‒ mahdollisesti siksi, että myyrät opettelivat taimien syötävyyttä maistamalla. Kitkeränmakuiset taimet säilyvät paremmin monilajisessa taimikossa kuin monokulttuurissa.

Gilbert arvioikin tutkimustulosten perusteella, että suojavyöhykkeille kannattaisi istuttaa monilajisia taimikoita, jotka kestävät pieniä vaurioita hyvin.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512953622
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Gilbert Sonja
Laajuus:84 s.
ISBN:9789512953622
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:AII osa 279
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl