SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Effects of Socioeconomic Status and Sociodemographic Features on Cardiovascular Disease. Mortality and Morbidity in Finland

Lammintausta Aino

Väestöryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen kaventaminen on yksi Suomen terveyspoliittisista tavoitteista. Siksi on tärkeää tarkastella ja seurata väestöryhmittäisiä eroja merkittävässä kuolemia aiheuttavassa sairausryhmässä: sydän- ja verisuonisairauksissa.

LL Aino Lammintaustan väitöstutkimuksessa havaittiin, että avioliitossa olevat ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat naiset ja miehet sairastuvat ja kuolevat muita harvemmin äkillisiin sepelvaltimotautitapahtumiin.

Keski-ikäisillä alimpaan tulokuudennekseen kuuluvilla miehillä kuolleisuus äkillisiin sepelvaltimotautitapahtumiin oli vuosina 1993–2002 yli 5 kertaa niin suurta kuin ylimpään tulokuudennekseen kuuluvilla miehillä. Naisilla vastaavasti kuolleisuus alempituloisilla oli jopa yli 11 kertaa niin suurta kuin korkeatuloisilla.

– Eroihin vaikuttavat monet tekijät. Osittain tämä voi selittyä hoitoeroilla, joita tässäkin tutkimuksessa joitakin havaittiin, ja osin esimerkiksi eroilla riskitekijöiden esiintyvyydessä sekä psykososiaalisilla asioilla, Lammintausta kertoo.

Lisäksi väitöstutkimuksessa havaittiin, että myös yksin asuvilla on äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman ennuste huonompi kuin jonkun kanssa asuvilla. Tämän tutkimuksen perusteella sosioekonomiset erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa ja sairastavuudessa akuutteihin sepelvaltimotautitapahtumiin eivät näyttäneet merkittävästi kasvaneen 90-luvun laman aikana.

Turun suomenruotsalaisilla miehillä suomenkielisiä vähemmän aivohalvauksia

Suomenruotsalaiset elävät suomenkielistä valtaväestöä pidempään. Niinpä Lammintaustan väitöskirjatyössä tutkittiin eroja äkillisten sepelvaltimotapahtumien ja aivohalvausten esiintyvyydessä turkulaisten suomenruotsalaisten sekä suomenkielisten välillä.

Sekä akuutit sepelvaltimotautitapahtumat että aivohalvaukset olivat turkulaisilla suomenruotsalaisilla miehillä harvinaisempia kuin Turun suomenkielisillä. Erityisesti keski-ikäisillä miehillä oli eroja sepelvaltimotautitapahtumien sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Suomenruotsalaisten parempi sosioekonominen asema ei turkulaisilla miehillä täysin selittänyt kieliryhmien eroja sydän- tai aivoinfarktisairastavuudessa.

– Tällainen vähemmistön parempi terveys on varsin harvinaista, Lammintausta painottaa.

Sen sijaan FINRISKI-tutkimuksen aineistosta havaittiin joitakin eroja kieliryhmien välillä perinteisissä verisuonisairauksien riskitekijöissä. Nämä erot voivat osin selittää havaittuja eroja sydän- ja verisuonitautiriskeissä.

Pääasiallisena aineistona käytettiin FINAMI-sydäninfarktirekisterin aineistoa vuosilta 1993–2002. Tuona ajanjaksona alueilla rekisteröitiin 15 374 akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa 35–99 vuotiailla. Myös edeltävien viiden vuoden sydäninfarktirekisteriaineistoa käytettiin osassa analyysejä. Eroja aivohalvausriskissä suomen- ja ruotsinkielisten turkulaisten välillä tarkasteltiin FINMONICA ja FINSTROKE aivohalvausrekistereiden aineistoista vuosilta 1988–1998. Tieto äidinkielestä, sosioekonomisista ja sosiodemografisista (siviilisääty ja talouden koko) ominaisuuksista saatiin Tilastokeskuksesta.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512953844
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Lammintausta Aino
Laajuus:116 s.
ISBN:9789512953844
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:D osa 1068
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl