SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Magnetic Resonance Imaging Methods in the Follow-Up of Multiple Sclerosis and in Fabry Disease

Paavilainen Teemu

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään MS-taudin aktivoituvan herkästi synnytyksen jälkeen niillä potilailla, joilla on esiintynyt runsaasti pahenemisvaiheita ennen raskautta. Erityisesti näiden potilaiden kohdalla voi olla kannattavaa aloittaa pahenemisvaiheita ehkäisevä hoito pian synnytyksen jälkeen.
 
Tautia muokkaavaa lääkitystä ei suositella käytettäväksi imetyksen aikana. Sen sijaan aktiivista tautia sairastavilla potilailla hoidoksi voidaan harkita suoneen annettavaa immunoglobuliinia. Radiologian alan tutkijana Paavilainen ei ota kantaa siihen, pitäisikö MS-tautia sairastavan äidin luopua imetyksestä ja ottaa vastaan tautia muokkaava lääkitys.
 
– En usko, että tutkimus johtaa siihen, että nykyisistä käytännöistä pitäisi poiketa, Paavilainen toteaa.

Raskaus lievittää, synnytyksen jälkeen pahenee

MS-tauti on verraten yleinen keskushermoston immuunivälitteinen sairaus. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Yleisin MS-taudin tyyppi on aaltomaisesti etenevä tautimuoto, jolle on ominaista epäsäännöllisin väliajoin esiintyvät pahenemisvaiheet, joiden välillä oireet lieventyvät tai voivat hävitä kokonaan.

Suurin osa MS-tautitapauksista ilmenee 20 ja 45 ikävuoden välillä ja tauti on yli kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Raskaus, varsinkin sen viimeinen kolmannes, on MS-tautia rauhoittavaa aikaa. Raskauden jälkeen MS-taudin aktivoituminen pahenemisvaiheiden muodossa on varsin tavallista.
 
Paavilainen seurasi tutkimuksessaan 28:aa aaltomaista MS-tautia sairastavaa raskaana olevaa potilasta kliinisin tutkimuksin ja magneettikuvauksen avulla sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Puolella tutkituista potilaista nähtiin MS-taudin aktivoitumisen merkkejä jo 4-7 viikkoa synnytyksen jälkeen otetuissa aivojen magneettikuvissa. Näistä potilaista merkittävällä osalla ei kuitenkaan ilmennyt raskauden jälkeisenä seuranta-aikana kliinisiä pahenemisvaiheiden oireita.
 
– Magneettitutkimuksella voidaan siis paljastaa varhaisia synnytyksen jälkeisiä MS-taudin aktivoitumisen merkkejä myös oireettomilla potilailla, Paavilainen toteaa. 

Uusi magneettikuvaustekniikka paljasti Fabryn taudin aiheuttamia muutoksia

Paavilainen tutki myös Fabryn tauti -potilaiden aivoja uudehkolla magneettikuvausmenetelmällä, diffuusiotensorikuvauksella.

Fabryn tauti on harvinainen periytyvä aineenvaihdunnallinen sairaus, joka aiheuttavaa vakavia komplikaatioita useissa kohde-elimissä, kuten aivoissa, munuaisissa ja sydämessä. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa entsyymikorvaushoidolla.

Diffuusiotensorikuvauksella nähtiin Fabryn tauti-potilaiden aivoissa poikkeavia muutoksia myös sellaisilla alueilla, jotka tavanomaisissa magneettikuvissa näyttivät normaaleille. Diffuusiotensorikuvaus tarkoittaa potilaalle 2-4 minuutin lisäaikaa kuvaukseen. Nykyään diffuusiontensorikuvaus on arkikäytössä tietyissä aivovammatapauksissa sekä eräiden aivokasvaimien kohdalla, kun suunnitellaan leikkausta, Paavilainen sanoo.
 
Hän arvioi, että mitattavaa numeerista tietoa aivojen hermoratojen kunnosta tarjoava diffuusiotensorikuvaus olisi käyttökelpoinen työkalu esimerkiksi Fabryn taudin entsyymikorvaushoidon vaikutusten seurannassa.
 
Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512954223
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Paavilainen Teemu
Laajuus:108 s.
ISBN:9789512954223
Julkaisuvuosi:2013
Sarja:D osa 1074
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl