Degenerative Rotator Cuff Tear. Results and Prognostic Factors of Arthroscopic Repair

Kukkonen Juha

LL, EL Juha Kukkosen väitöstutkimuksen mukaan leikkaushoidolla ei saavutettu etua fysioterapiahoitoon verrattuna jännerappeuman pohjalta syntyneissä olkapään kiertäjäkalvosinjänteen repeämissä.

Ilman tapaturmaa syntyneessä kiertäjäkalvosimen repeämässä jänne on vahvasti rappeutunut ja jänteen paraneminen takaisin luuhun on epävarmaa leikkauksesta huolimatta.

– Aiempien tutkimusten mukaan fysioterapiahoidon on todettu olevan hyvä vaihtoehto suurimmalle osalle kiertäjäkalvosimen repeämästä kärsivistä potilaista. Tästä huolimatta olkapään kiertäjäkalvosimen korjausleikkausten määrä Suomessa on yli nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tähystyskirurgian yleistyessä, Turun yliopiostossa väittelevä Juha Kukkonen kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa tehdään nykyään noin 4500 kiertäjäkalvosimen korjausleikkausta vuodessa.

Tutkimusnäyttö ei puolla lisääntyvää leikkaushoitoa

Lisääntyneistä leikkausmääristä huolimatta leikkaushoitoa puoltavaa tutkimusnäyttöä ei ole olemassa ja vertailevia tutkimuksia eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta jännerappeuman pohjalta syntyneissä kiertäjäkalvosimen repeämissä ei ole aikaisemmin tehty. Kukkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin yli 55-vuotiailla potilailla toisaalta fysioterapian ja leikkaushoidon eroa jännerappeuman pohjalta syntyneissä olkapään ylemmän lapalihaksen jännerepeämissä, toisaalta kahden eri leikkauksellisen hoitomuodon (olkalisäkkeen avarrus ilman jännekorjausta tai olkalisäkkeen avarrus yhdistettynä repeytyneen jänteen korjaukseen) eroa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa.

Tutkimuksen päävastemuuttujana oli olkapään liikkuvuutta, voimaa, toimintakykyä ja kipua mittaava Constant score sekä potilaan kokema tyytyväisyys annettuun hoitoon.

– Tehdyn tutkimuksen tuloksena leikkaushoidolla ei saavutettu etua fysioterapiahoitoon verrattuna yhden vuoden seuranta-aikana mitatuissa päävastemuuttujissa. Eroa ei myöskään todettu kahden eri leikkausmuodon välillä, eikä repeytyneen jänteen kiinnittäminen tuonut etua pelkkään olkalisäkkeen avarrukseen. Fysioterapiahoidon kokonaiskustannukset olivat kuitenkin merkittävästi alhaisemmat leikkaushoitoihin verrattuna, Kukkonen sanoo.

Väitöskirjatyön perusteella fysioterapiahoitoa voidaan pitää ensisijaisena hoitona yli 55-vuotiailla potilailla, joilla olkaoireiden taustalla on jännerappeuman pohjalta syntynyt ylemmän lapalihaksen jännerepeämä. Pitkäaikaistulosten arvioimiseksi vaaditaan kuitenkin pidempää seuranta-aikaa.

Väitöskirja on englanninkielinen.