SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Population Genetics, Food-Plant Specialization, and Local Adaptation of Insect Herbivores Living in a Fragmented Landscape

Laukkanen Liisa

FM Liisa Laukkanen tarkasteli väitöstyössään muun muassa sitä, onko ympäristön kasvilajien määrällä vaikutusta kasvinsyöjähyönteisen populaatiogenetiikkaan. Laukkanen havaitsi, että kasvinsyöjähyönteisen populaation sisältämä perinnöllisen muuntelun määrä on yhteydessä kasvilajien lukumäärään elinympäristössä.

– Tiedossani ei ole muita tutkimuksia, jotka ovat testanneet tätä yhteyttä, kertoo hyönteisten ja kasvien vuorovaikutussuhteen evoluutiosta väittelevä Laukkanen.

Laukkanen tutki ritariludetta, joka käyttää ravintonaan erityisesti käärmeenpistoyrtin siemeniä. Ritarilude syö myös muiden kasvien siemeniä silloin, kun ensisijaista ravintoa ei ole tarjolla. Runsas vaihtoehtoisten ravintokasvien määrä voi oletettavasti pelastaa ritariluteen populaation sukupuutolta tilanteessa, jossa käärmeenpistoyrtin siemeniä ei ole.

– Kun populaation koko ei pääse laskemaan huonoinakaan vuosina kovin alas, perinnöllisen muuntelun määrä pysyy korkeampana, Laukkanen päättelee.

Ritarilude sopeutuu uuteen ravintokasvilajiin hämmästyttävän nopeasti

Laukkanen havaitsi, että ritarilude pystyy sopeutumaan uuteen ravintokasviin nopeasti. Vain noin 20 sukupolven aikana ritarilude kehittyi niin, että se pystyi käyttämään tehokkaammin ravinnokseen sille ennestään tuntematonta kasvia. Ritariluteen kykyyn käyttää ravintoa vaikutti paitsi ravinnosta johtuva valinta, myös satunnaistekijät eli geneettinen satunnaisajautuminen sekä sisäsiitos.

Vain muutamissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu hyönteisten ravinnonkäytön nopeaa evoluutiota, mutta näissä tutkimuskohteena ovat olleet lähinnä suvuttomasti lisääntyvät hyönteiset, jotka eivät ole erikoistuneet ravinnonkäytössään.
Laukkanen painottaa, että kasvinsyöjien ja kasvien vuorovaikutuksen tutkimukseen tulee ehdottomasti panostaa tulevaisuudessa enemmän.

– Sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin voi johtaa aikojen saatossa jopa uusien lajien syntyyn. Siksi on tärkeää tuntea ne tekijät, jotka aiheuttavat vaihtelua populaatioiden paikallissopeutumisessa.

Kasvit ja hyönteiset eivät ole kehittyneet luonnonvalinnan myötä erillään, vaan niiden evoluutio on sidoksissa toisiinsa. Yleisestikin vuorovaikutussuhteessa elävien lajien ominaisuuksien toisistaan riippuva evolutiivinen kehitys on yksi tärkeimmistä elämän monimuotoisuutta muokkaavista voimista.

– Hyönteiset ovat yksi maailman monimuotoisimmista eliöryhmistä, ja lähes puolet tunnetuista hyönteislajeista syö kasveja. Siksi tämä vuorovaikutussuhde on todellakin tutkimisen arvoinen, Laukkanen kertoo.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512956517
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Laukkanen Liisa
Laajuus:107 s.
ISBN:9789512956517
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:AII osa 385
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl