SuomeksiEnglanniksi
Annales Universitatis Turkuensis

Early Detection of Severe Sepsis in the Emergency Room in Adults - Clinical Utility of Prognostic Markers

Uusitalo-Seppälä Raija

Lääketieteen lisensiaatti Raija Uusitalo-Seppälä selvitti väitöstyössään plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Väittelijä vertasi nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

– Ehkä kiinnostavimpana uutena löydöksenä havaitsimme, että plasmasta mitattu suPAR-pitoisuus [soluble urokinase-type plasminogen activator receptor] osoittautui kuolleisuuden itsenäiseksi riskitekijäksi. Korkea suPAR-taso ennusti myös vaikeampaa taudinkuvaa ja tehohoidon tarvetta. Aiemmin julkaistuissa kansainvälisissä tutkimuksissa suPAR:ia on sangen provokatiivisesti nimitetty eräänlaiseksi kristallipalloksi. Pystyimme nyt tässä aidossa päivystysasetelmassa osittamaan, että väite pitää ainakin osittain paikkansa, Uusitalo-Seppälä kertoo.

C-reaktiivisen proteiinin eli CRP:n pitoisuuden mittaus on yksi tavallisimpia laboratoriotutkimuksia. CRP-pitoisuus on helppo, nopea ja halpa määrittää. Sitä pidetään kohtuullisen hyvänä osoittamaan bakteeri-infektiota, mutta CRP nousee myös monesta muusta syystä eivätkä CRP-tasot tutkimuksessa ennustaneet vaikean sepsiksen kehittymistä tai kuolleisuutta.

Uusitalo-Seppälä havaitsi myös, että päivystystilanteessa mitatut korkeat prokalsitoniini (PCT), interleukiini-6 (IL-6) sekä fosfolipaasi (PLA2GIIA) -pitoisuudet toimivat kehittymässä olevan vaikean sepsiksen varhaisena hälytysmerkkinä jonkin verran paremmin kuin CRP-pitoisuudet. Niiden määritys on CRP:tä selvästi kalliimpaa ja saavutettu hyöty on siinä määrin rajallinen, että päivystyspoliklinikoiden laajamittaiseen käyttöön niitä ei voi suositella.

– Havaitsimme kyllä, että PCT-pitoisuus ennustaa kohtuullisesti elinhäiriön kehittymistä.  Lisäksi totesimme myös CRP:n sukulaisaineen, korkean pentraxiini 3 -pitoisuuden kohtuullisen hyväksi sepsiksen vaikeusaseen ennustajaksi, mutta kliinisessä käytössä se  tuskin tarjoaa kovin merkittävää etua verrattuna edellisiin.
Uusitalo-Seppälän mukaan suPAR vaikuttaa kiinnostavalta elinhäiriön ja kuolleisuuden merkkiaineelta, ja sen käyttöä kannattanee jatkossa tutkia päivystyspotilailla laajemminkin.

Tutkimusaineisto koostui Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalta kerätystä 539 aikuispotilaasta, joilla päivystävä lääkäri epäili infektiota ja päätyi ottamaan veriviljelyn. Potilaiden seuranta jatkui vuoden ajan. Merkkiainepitoisuudet määritettiin sairaalaan tulovaiheessa otetuista näytteistä. Kun tutkimuskohorttia verrattiin 1551 peräkkäiseen Satakunnan keskussairaalan päivystyspotilaaseen ja vaikeiden sepsisten osalta aiemmin julkaistuun laajaan FINNSEPSIS tutkimukseen aineisto arvioitiin edustavaksi.

Väitöskirja on englanninkielinen.

Tuotenumero:9789512956814
Ulkoasu:nid.
Tekijä:Uusitalo-Seppälä Raija
Laajuus:139 s. + liitteet
ISBN:9789512956814
Julkaisuvuosi:2014
Sarja:D osa 1106
15,00 €
(sis. ALV 10%)


13,64 €
(ALV 0%)
Määrä: kpl